Suomessa jo joka kolmas vuonna 2023 ensirekisteröity auto on sähköinen.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntämät latausinfra-avustukset ovat olleet taloyhtiöille ja työpaikkakiinteistöille hyvä porkkana ryhtyä rakentamaan latauspisteitä.
ARAn avustuksella on aikaansaatu jo 83 000 latauspistettä ja -valmiutta, ja siten mahdollistettu kasvavan sähköautokannan kotilataus. Ei voi vähätellä tämän satsauksen työllisyysvaikutuksia: kaapeleita ja latauslaitteita valmistetaan Suomessa, ja niitä asentavat paikalliset sähköurakointiliikkeet ja rakennusyhtiöt.
Pohjois-Pohjanmaalla ARA-tuettuja latauspistokkeita on asennettu lähes keskiarvon mukaisesti – latauspisteitä on 39 kappaletta sataa autoa kohden, kun keskiarvo on 41.
Kärjessä latauspisteiden asennuksessa on Uusimaa (56), toisena Pohjois-Savo (45) ja kolmantena Varsinais-Suomi (42). Keski-Pohjanmaa pitää perää kuudella latauspisteellä.
Latausinfra-avustusta on tähän mennessä myönnetty noin 4 000 taloyhtiölle. Pohjois-Pohjanmaan kunnista Oulussa on alueen noin 110, mikä on reilu puolet alueen noin 190 latauspistokkeesta.
Valtaosa Suomen noin 90 000 asuintaloyhtiöistä on jäämässä ilman ARA-porkkanaa. Ihmettelenkin miksei maan hallitus enää käytä tepsiväksi havaittua keinoa, ja ole osoittanut budjetissa määrärahaa näihin ARA-tukiin. Latausinfran rakentamiseen voisi kehitellä myös valtion korkotuki- tai takaustyyppisiä välineitä, mikäli suorien tukieurojen maksaminen ei sovi poliittiseen pirtaan.
Pääsiäisen alla Traficom muistutti, että julkisiin rakennuksiin, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, pitää olla rakennettu latauspiste vuoden 2025 alkuun mennessä. Traficom vieläpä viestitti, että asetuksen toteutumista tullaan valvomaan.
Kuntien ja seurakuntien päättäjien kannattaa nyt suunnitella vaaditut latauspisteet siten, että ne eivät pelkästään täytä asetuksen kirjainta, vaan että ne sijoittelunsa ja tehonsa kautta palvelevat seudun yrityksiä ja matkailijoita, ja siten lisäävät oman alueen elinvoimaa.
ARA-latausinfra-avustuksella Suomi on onnistuneesti edistänyt kansallista hiilineutraalisuustavoitetta henkilöautoliikenteessä. Niin pitääkin, sillä se vastaa hieman yli puolesta tieliikenteen päästöistä. Kun lisäksi itänaapuri näyttää käyttävän fossiiliasettaan kiristykseen, meillä on monta painavaa syytä jatkaa liikenteemme sähköistämistä hyviksi havaituin keinoin.
Sallamaari Muhonen
toimitusjohtaja, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry