Kuntien tulisi tukea enemmän lapsiperheiden arjen liikkumista erityisesti lähiluonnossa ja lähiliikuntapaikoissa. Urheiluseurassa harrastaminen ei riitä lapsen liikunnallisen elämäntavan tukemiseen. Tuetaanko kunnassanne lapsiperheiden arkiliikkumista? Jossain kunnissa, kuten Kempeleessä, Nivalassa ja Oulaisissa, perheiden arkiliikkumista tuetaan maksuttoman perheliikuntaneuvonnan hankkeilla.
Perheiden asuinympäristö, voimavarat, luontosuhde ja sosioekonominen tausta vaihtelevat, ja näillä kaikilla on vaikutus liikkumisen mahdollisuuksiin. Perheiden liikkumisen tarpeet ovat hyvin erilaisia – urheiluseurat eivät sovi kaikille ja osa nauttii mieluummin asuinpaikan lähiympäristön anneista. Luonto ja arkiliikkuminen ovat välttämättömiä perustarpeita perheiden terveydelle ja hyvinvoinnille.
Luontosuhde kehittyy lapsuudessa erityisesti luontokokemuksien kautta. Se ohjaa ihmistä luonnon pariin ja toimii arjen voimavarana koko elämänkaaren ajan. Lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita ympäristöstään, joka näkyy innostuneisuutena tutkia luontoa. Luonto kehittää monipuolisesti lapsen liikkumisen taitoja ja se tarjoaa lapsiperheille loistavan ja tasa-arvoisen ympäristön viettää aikaa yhdessä vuodenajasta riippumatta.
Perheiden luontosuhteen vahvistaminen tulee olla osa kuntien toimintaa, sillä koettujen hyvinvointivaikutusten lisäksi luontokontakti voi tuottaa merkittäviä säästöjä kansaterveydellisesti esimerkiksi mielenterveyspalvelujen käytön osalta. Lapsen säännöllinen luontoaltistus on investointi lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. Tutkimuksissa on osoitettu luontokontaktin edistävän myös lasten vastustuskykyä, sillä luonnossa lapset altistuvat niin kutsutuille hyville mikrobeille, jotka ovat välttämättömiä terveyden kannalta. Kaupunkiympäristöissä altistuminen jää usein riittämättömäksi, jos luontoalueille ei hakeuduta.
Muutos kohti aktiivisempaa arkea lähtee jo siitä, että lähdetään perheenä kotoa mieluisaan lähiluontoon. Kuntien tulee taata luontoalueiden säilyminen ja saavutettavuus, markkinoida lähiluontoa ja järjestää perheille ohjausta luonnossa liikkumiseen. Yhteistyö esimerkiksi järjestöjen ja seurakuntien kanssa on tärkeää, jotta kunnan potentiaali saadaan tehokkaasti käyttöön perheiden eduksi.
Lasten liikkuminen on yhä enemmän organisoidumpaa harrastamista. Liikuntaharrastus aloitetaan aiempaa nuorempana, mutta harrastuksesta luopuminen tapahtuu entistä varhaisemmin. Näin liikunnasta tulee usein suorituskeskeisempää, jolloin sen luonnollinen ilo ja monipuolisuus jäävät taka-alalle. Liikkuminen ei voi olla vain erillinen tapahtuma kotiarjen, päiväkodin tai koulun aikataulussa, vaan luonteva osa kaikkea toimintaa.
Lapsen arki on täynnä liikkumisen mahdollisuuksia. Meitä aikuisiakin kannustetaan lisäämään arkiliikkumista arjen pienillä valinnoilla ja sama ajattelutapa hyödyttää lapsia. Se ei tarkoita pelkästään erillisten liikuntatuokioiden järjestämistä, sillä liikkeen tulisi olla osa jokapäiväistä elämää kotona, päiväkodissa ja koulussa välitunneillakin. Liikkumisen taitojen harjoittelu ei vaadi treeniohjelmia tai urheiluvälineitä – lapsi kehittää heittämistaitojaan yrittäessään osua hanskalla hattuhyllylle, tasapainoaan kulkiessaan jalkakäytävän reunalla ja voimaansa vetäessään ostoskassia keittiöön yhdessä vanhemman kanssa.
Tavallinen ulkoilu päiväkotipäivän jälkeen ennustaa kehittyneempiä liikkumisen taitoja. Lapsi ei tarvitse yhden lajin täydellistä hallintaa, vaan luontaista liikettä tukevan ympäristön, kuten liikkumiseen innostavia pihoja/leikkipaikkoja, kävelyä, pyöräilyä sekä myönteistä ja sallivaa asennetta. Liikkuminen ei voi olla vain kerran viikossa harrastamista, vaan jokapäiväinen oikeus ja ilo. Murretaan ajatus siitä, että liikkuminen tapahtuu vain tietyissä paikoissa ja tietyllä tavalla. Jokainen hyppy ja askel vievät lasta kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Meidän täytyy aikuisina varmistaa, että nämä mahdollisuudet ovat läsnä jokaisen lapsen arjessa – ei vain urheilukentillä ja liikuntasaleissa.
Soile Puhakka
tutkijatohtori
Sini Koho
liikuntatieteiden maisteri
Milla Dahl
Master of Health Care
Kirjoittajat toimivat tutkimus- ja asiantuntijarooleissa ODL Liikuntaklinikalla, joka on osa Oulun Diakonissalaitoksen Säätiötä. ODL Liikuntaklinikka on Suomen pohjoisin liikuntalääketieteen tutkimuskeskus, jonka ydintehtävä on edistää ihmisten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.