Lapsi- ja per­he­toi­min­nan on rea­goi­ta­va no­peas­ti muut­tu­vaan toi­min­ta­ym­pä­ris­töön – ko­ro­na­pan­de­mia on osoit­ta­nut, että tarpeet ja toiveet vaih­te­le­vat no­peas­ti

Lapsiperheköyhyys on ollut vakava ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvun puolesta välistä alkaen. Viime ajan positiivista kehitystä ollut subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ja muut hallituksen sitoutumiset toimenpiteisiin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi.

Koronaviruksen mukanaan tuoma epävarmuus on kuitenkin lisännyt ennalta-arvaamattomuutta ja haasteita, joihin eri toimijoiden kuten kirkon ja järjestöjen on reagoitava yhteistyössä kuntien kanssa.