Hallitus ilmoitti juhannuksen alla päätöksestä lisätä 70 aloituspaikkaa lääkärikoulutukseen. Uutinen kuuluu heittämällä vuoden parhaisiin. Yksinään se ei silti riitä, sillä Suomessa on jopa usean tuhannen lääkärin vaje. Massiivinen vaje on seurausta siitä, että lääkäreitä on koulutettu vuosikymmenien ajan liian vähän.
Jos lääkäreiltä itseltään kysytään, pyrkivät he tyypillisesti listaamaan lääkäripulan selityksinä kaikki mahdolliset ja mahdottomat muut syyt kuin lääkäreiden liian vähäisen määrän.
Syiksi tarjotaan työoloihin tai työn organisointiin liittyviä seikkoja, kuten liiallista byrokratiaa, joka vie aikaa potilastyöltä. Ja mikäpäs siinä, byrokratian karsiminen ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisääminen ovat erinomaisia tavoitteita.
Välillä silti tuntuu siltä, että kaikki muut kuin lääkärit itse kykenevät ymmärtämään, että lääkäripulan pohjimmainen selitys on lääkärien liian vähäinen määrä. Vaikka koulutuspaikkoja on lisätty vuosien varrella hieman, on väestön vanheneminen samaan aikaan kasvattanut palvelutarvetta.
Alhaiset koulutusmäärät ovat aiheuttaneet markkinavääristymän, joka on nostanut lääkäreiden palkat julkisen talouden näkökulmasta sietämättömän korkeiksi. Vaikka uusien lääkärien kouluttaminen on kallista, täytyy kustannuksia tarkastella sitä taustaa vasten, että lääkäripula nostaa kaikkien nykyisten lääkärien palkkoja, mikä tulee yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi.
Tilanne on nurinkurinen, koska lääketieteen koulutusohjelmat ovat vuodesta toiseen suosituimpien joukossa. Jonoksi asti olisi lahjakkaita nuoria, jotka palavat halusta kouluttautua lääkäreiksi ja osaltaan helpottaa keinotekoisesti luotua niukkuutta lääkäripalvelujen tarjoajista.
Korkeat palkat yhdistettynä Suomen kireään veroprogressioon ovat synnyttäneet ongelmallisia kannustimia niille onnekkaille, jotka ovat onnistuneet saamaan toivomansa koulutuksen.
Lääkärivaje ei olisi lainkaan yhtä suuri, jos kaikki noin 22 000 työikäistä lääkäriä tekisivät täyttä työviikkoa. Nykyisin enää 72 prosenttia lääkäreistä tekee kokopäivätyötä, koska korkea ansiotaso yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa eivät kannusta tuntien lisäämiseen.
Lääkärikoulutuksen lisääminen on tarpeellista, mutta yksinään se on melko hidas keino korjata lääkärien epäterveen vahvaa työmarkkina-asemaa. Lisäksi tulisi panostaa muualla kuin Suomessa lääkärinkoulutuksen saaneiden pätevöittämiseen, lääkärin työn mahdollistamiseen englannin kielellä, lääkäreiden houkutteluun ulkomailta ja kielikoulutukseen.
Jopa voisi harkita EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden kouluttamista stipendijärjestelmällä, joka loisi kannusteet työn tekemiseen terveyskeskuksissa.
Jukka Appelqvist
pääekonomisti
Suvi Pulkkinen
johtava asiantuntija
Keskuskauppakamari