Pesäpallo: Lippo kaipaa ri­pauk­sen ren­tout­ta koh­ta­lon­ot­te­luun Sii­lin­jär­vel­le – "Turha varman päälle te­ke­mi­nen pitää saada pois"

Koti: Ou­lu­lai­sen Hillin perheen vuoden van­has­sa kodissa mie­len­kiin­toi­sen lisän tuovat si­sus­tuk­ses­sa käy­tet­ty vaneri sekä ik­ku­noi­na toi­mi­vat la­si­ele­men­tit

Tilaajille

Ky­syim­me: Kuka hakee tar­tun­ta­tau­ti­päi­vä­ra­haa? – "En näe tässä riskiä ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­tön osalta"

Terveydenhoitoalalla käytännöt siinä, hakeeko tartuntatautipäivärahaa työntekijä vai työnantaja, vaihtelevat. Kelan tavoiteaika tartuntatautipäivärahan käsittelylle on 21 päivää, joten palkaton vapaa voi aiheuttaa hankalan tilanteen.

Terveydenhuoltoalan työntekijä joutuu usein hakemaan tartuntatautipäivärahaa itse, vaikka työnantajan lompakko kestäisi odotusta paremmin.
Terveydenhuoltoalan työntekijä joutuu usein hakemaan tartuntatautipäivärahaa itse, vaikka työnantajan lompakko kestäisi odotusta paremmin.
Kuva: Anssi Jokiranta
Millainen käytäntö tartuntatautipäivärahan hakemisessa on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP), vs. henkilöstöjohtaja Annukka Kuusiniemi?

– Meillä on kaksi linjaa: Jos altistuminen on tapahtunut työpaikalla, työnantaja maksaa palkan ja hakee päivärahan Kelalta. Jos altistuminen on tapahtunut vapaa-ajalla, henkilö on palkattomalla vapaalla ja hakee päivärahan itse.

Päivärahaa voi joutua odottamaan pitkään. Voiko tämä johtaa siihen, että henkilöstö ei esimerkiksi hakeudu koronatesteihin riittävän helposti?

– En näe tässä riskiä terveydenhuoltohenkilöstön osalta, he ovat hakeutuneet testeihin hyvin matalalla kynnyksellä. Lisäksi merkittävä osa karanteeneista on määrätty altistumisen perusteella, joten testiin hakeutumisella ei ole tässä merkitystä. Oireettomia, karanteeniin määrättyjä ei välttämättä edes testata.