Reilun 11 000 euron avustuksen sai lopulta alle 40 prosenttia tukea hakeneista yrittäjistä. Suurin osa hylkäyspäätöksistä johtui siitä, ettei kaupan katsottu sijaitsevan harvaan asutulla maaseudulla.
Viime vuoden lopussa ensimmäistä kertaa jaettua kyläkauppatukea sai lopulta vain 85 kauppaa, joille Ruokavirasto myönsi avustusta yhteensä miljoona euroa. Tukea haki noin 220 yrittäjää, joten rahaa herui alle 40 prosentille hakijoista.
– Valitettavasti valtaosa ei täyttänyt tukiehtoja. Suurin osa hylkäyspäätöksistä johtui siitä, että tukea hakenut kauppa ei sijainnut Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaisella harvaan asutulla maaseudulla, ylitarkastaja Tommi Alanko Ruokavirastosta kertoo.
– Erityisesti tästä tukikriteeristä on tullut meille myös kriittistä palautetta. Aika iso osa kielteisen päätöksen saaneista on osoittanut tyytymättömyytensä, ja oikaisuvaatimuksiakin on tehty useita.
Alangon mukaan miljoonan euron pilottihanke rajattiin harvaan asutulle maaseudulle, jotta tukisumma kauppaa kohti pysyisi riittävän suurena. Ruokaviraston vinkkelistä kaupan sijaintia koskevat tukiehdot olivat hyvin selkeät.
– Jostain syystä monikaan ei silti ole asiaa oivaltanut tai ainakaan tarkistanut, vaikka siihen hakuvaiheessa ohjeistettiin. Joillakin sekaisin ovat ilmeisesti menneet haja-asutusalue ja harvaan asuttu maaseutu, Alanko toteaa.
– Ymmärrän hyvin, että tuen ulkopuolelle jääminen harmittaa yrittäjiä. Heidänkin joukossaan on varmasti monia, jotka olisivat tukea tarvinneet.
Ruokavirasto kertoi jo marraskuussa, että tukihakemuksia tuli yli tuplasti enemmän kuin odotettiin. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi ennen hakua, että tukeen oikeutettuja kauppoja löytyy koko maasta noin sata.
Miljoonan euron määräraha oli tarkoitus jakaa siten, että yksi kyläkauppa voisi saada tukea korkeintaan 22 500 euroa. Jos kauppa tarjoaisi myös myymäläautopalvelua, tuki voisi nousta 30 000 euroon.
– Nyt päädyttiin siihen, että yhtä yritystä lukuun ottamatta kaikki saivat 11 132 euroa. Kauppa-autolisän sai yksi kauppias, jolle tukea maksettiin 14 085 euroa. Lisäksi hankkeen selvitystyöhön kului noin 50 000 euroa, Alanko kertoo.
– Tukisummat pienenivät merkittävästi, mutta toivon ja uskon, että näistäkin on apua. Sellaista viestiäkin olen jo saanut, että jopa kylmälaiteinvestointeja ja kassajärjestelmien uusimisia on nyt pystytty tämän ansiosta tekemään.
Kyläkauppatukea saaneet sitoutuivat tarjoamaan päivittäistavarakauppapalvelua ensi vuoden kesäkuun loppuun asti. Kyläkauppatuen jatkosta ei vielä ole tietoa.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tavoitteena on, että mahdollisten hyvien kokemusten myötä tuki vakinaistetaan ja laajennetaan koskemaan myös muita maaseutualueiden kyläkauppoja.
– Tästä varmaan tilataan ensin joltakin taholta selvitys, jossa arvioidaan muun muassa tuen määrää ja tukiehtoja sekä sitä, mitä rahoilla on saatu aikaan, Alanko sanoo.
– Poliittinen päätös tuen mahdollisesta jatkamisesta tehdään aikanaan. Tuen tarve on joka tapauksessa kova, ja jos todellista vaikuttavuutta halutaan, määrärahan on oltava riittävän suuri.
Alanko arvioi, että tukikokeilu on jo opettanut paljon sekä hallinnolle että tukea hakeneille yrittäjille.
– Lisäksi tällä on toivottavasti annettu tärkeä signaali siitä, että valtio on asiassa herännyt ja pitää kyläkauppojen tulevaisuutta tärkeänä, Alanko toteaa.
”Tuelle olisi löytynyt kovastikin käyttöä”
Ruokaviraston mukaan reilun 11 000 euron avustuksen sai Pohjois-Pohjanmaalla 11, Kainuussa yhdeksän ja Lapissa 17 kyläkauppaa.
Tukea saivat esimerkiksi Veeran Puoti Iissä, Kyläkauppa Satumaa Muhoksen Kylmälänkylällä, Puhoskylän Lähikauppa Pudasjärvellä ja Metsäkylän kyläkauppa Riitun Puoti Taivalkoskella.
Muun muassa Tyrnävälle, Kärsämäelle, Haapajärvelle ja Ylivieskaan viime syksynä haettuja tukia ei herunut.
Ilman kyläkauppatukea jäi myös Siikajoen Paavolassa toimiva M-Kotovalinta.
– Eipä tullut tukea, vaikka haettiin. Sille olisi kyllä löytynyt käyttöä kovastikin, nimenomaan ihan normaalin arjen pyörittämiseen, kauppias Jouni Kivioja kertoo.
– Peruste oli, ettei me kuulemma olla täällä harvaan asutulla maaseudulla. En oikein tiedä, mikä se on, ja onko sellaisilla nykypäivänä edes kauppoja?
Ruokavirasto katsoo, että tukiehdot ohjeineen olivat selkeät. Kivioja ei ole asiasta yhtä varma.
– En tiedä, mikä siinä on ollut laskukaava. Ehkä siellä on vaan pistetty harpin kärki johonkin, pyöräytetty ympäri ja laskettu, montako asukasta ympyrän sisään jää, Kivioja tuhahtaa.
Pettymyksestä huolimatta nuori kauppias ei aio jäädä tuleen makaamaan.
– Tiukkaa on, mutta täysillä jatkamme ja parhaamme yritämme, varsinkin kun kauppa on koko kylän elinehto. Toivottavasti kyläläiset myös arvostavat ja käyttävät näitä palveluja jatkossakin, Kivioja sanoo.
– Monenlaisia uusia kuvioita ja kehittämissuunnitelmia on tälläkin hetkellä pyörimässä. Katsotaan nyt, mitä kevät tuo tullessaan.
Kyläkauppatuki
- Tuen tarkoituksena on edistää palvelujen saatavuutta ja elinvoimaa maaseudulla.
- Kaupat ovat voineet hakea tukea toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Niiden on myös annettava selvitys siitä, miten tukirahat on käytetty.
- Tukiehtojen mukaan tukea saavan kaupan on sijaittava vähintään 7,5 kilometrin päässä toisesta kaupasta tai oltava muutoin vaikeasti saavutettavissa.
- Kaupan on myös tarjottava vähintään yhtä lisäpalvelua, kuten posti- ja apteekkipalveluja.
- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kyläkauppoja on enää reilut 200, ja niiden määrä näyttää vähenevän jopa 20–30 kaupan vuosivauhdilla.
