Terveys: Ou­lu­lai­nen Olli Jun­tu­nen meni vat­sa­ki­vun takia lää­kä­riin, samalla löytyi keuh­ko­ve­ri­tulp­pa

Polttoaine: Die­se­lin hinta painui Poh­jois-Poh­jan­maal­la­kin alle kahden euron

Tilaajille

Kuu­ro­jen ou­lu­lais­las­ten korvia lei­kat­tiin 1960-lu­vul­la me­net­te­lyl­lä, jota ny­ky­etiik­ka ei sallisi – 8-vuo­tias Arja Pel­to­kor­pi vietiin yl­lät­täen leik­kauk­seen, joka ai­heut­ti pysyvät vau­riot: "Se oli silkkaa vä­ki­val­taa"

Viralliset asiakirjat Oulun kuurojenkoulun oppiaiden korvaleikkauksista ovat hävinneet, mutta nyt kuurojen lähihistoriaa ja kokemuksia on ryhdytty kartoittamaan kolmevuotisessa tutkimushankkeessa.

Anna-Liisa Lahdenperä (vas.) ja Arja Peltokorpi kuvattiin Tuirassa entisen Oulun Kuurojenkoulun edustalla. Theodor Granstedtin suunnittelemat koulu- ja asuntolarakennukset sekä johtajan asunto valmistuivat vuonna 1906 Oulun kuuromykkäin koulun käyttöön. Sittemmin koulu tunnettiin myös kuurojenkoulun ja kuulovammaisten koulun nimillä.
Anna-Liisa Lahdenperä (vas.) ja Arja Peltokorpi kuvattiin Tuirassa entisen Oulun Kuurojenkoulun edustalla. Theodor Granstedtin suunnittelemat koulu- ja asuntolarakennukset sekä johtajan asunto valmistuivat vuonna 1906 Oulun kuuromykkäin koulun käyttöön. Sittemmin koulu tunnettiin myös kuurojenkoulun ja kuulovammaisten koulun nimillä.
Kuva: Teija Soini

Oulun kuurojenkoulun oppilaille tehtiin Oulun lääninsairaalassa 1960-luvun puolivälissä ”kuulonparannusleikkauksia” menettelytavoilla, joita nykyinen tutkimusetiikka ei enää sallisi.

Leikkausten pyrkimyksenä oli parantaa uusien, Amerikasta opittujen leikkausmenetelmien avulla otoskleroositautia, joka oli ja on edelleen yleinen korvasairaus. Se aiheuttaa kuulon huononemista iän myötä, usein kuurouteen asti. Lapsille vastaavia leikkauksia ei tiettävästi ollut tehty ennen Oulua. Tuolloin ei vielä tiedetty sitä, mikä tiedetään nykyisin eli että otoskleroositautia ei havaita juuri koskaan lapsilla, vaan sitä alkaa ilmetä yleensä kaksi- tai -kolmekymppisenä.