Tuntui kuin kompassi olisi mennyt sekaisin. Yllättäen en tiennyt, mitä tehdä ja minne mennä. Pelotti ja oudoksutti, vaikka paikka oli tuttu. Olin ruokakaupassa, jossa olin asioinut lukuisia kertoja. Silti kiersin avuttomana hyllyjä, enkä tiennyt mitä hain sieltä. Olin eksyksissä, mutta onneksi en ollut yksin.

Tämä outo eksymisen kokemus tuli mieleeni luettuani Rebecca Solnitin Eksymisen kenttäopas -kirjaa. Filosofinen teos sai pohtimaan eksymistä, hukassa olemista laajemmin ja syvällisemmin. Solnitin mukaan eksymisessä on kyse itsensä menettämisestä, vapaaehtoisesta antautumisesta maailmalle.