Oltiin 2015 vuoden loppupuolella. Juoksin kaamoksen pimentämiä, pakkasen kuorruttamia katuja. Kesä oli kaukana.
Äkkiä kaksi miestä pysäytti minut.
He olivat eksyneet ja kysyivät reittiohjetta vastaanottokeskukseen. Neuvoin, ja miesten kasvoista heijastui huojennus, niin muistan.
He olivat kuin muumipeikot Taikatalvi-kirjassa. Joutuneet yhtäkkiä kylmään, vieraaseen maailmaan.
Tältäkin “pakolaiskriisi” näytti.