Hyvinvointialueiden, myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoituksen rajut muutokset nopealla aikataululla ajavat hyvinvointialueet äärimmäisiin säästötoimiin. Valtion rahoituksen riittämättömyys ja alijäämän kattamisvelvoite on ajanut Pohteen kymmeniin yhteistoimintaneuvotteluihin.
Pohteen koko henkilöstöä koskevat tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut ovat tuoneet mukanaan henkilöstölle epävarmuutta, huolta toimeentulosta ja jatkuvaa pelkoa oman työn tulevaisuudesta. Säästötoimenpiteet kohdistuvat palveluihin, henkilöstön määrään, työjärjestelyihin ja työn tekemisen edellytyksiin.
Valtiovarainministeriö on linjannut, että talouden sopeuttaminen ei saa vaarantaa palvelutuotantoa. Nyt herääkin kysymys, mitä tapahtuu, kun henkilöstöä vähennetään, sijaisten käyttöä rajoitetaan, palveluja supistetaan ja jäljelle jäävien työkuormaa kasvatetaan samanaikaisesti?
Vaarana ei ole ainoastaan henkilöstön jaksaminen. Vaarassa ovat myös asiakas- ja potilasturvallisuus ja palveluiden saatavuus. Kustannussäästöjä tarkastellaan euroina. Työpaikoilla ja palveluissa niitä tarkastellaan kuitenkin ihmisinä.
Tehtävien lakkauttaminen ei tarkoita, että työ poistuisi. Työ siirtyy toisille työntekijöille ja mahdollisesti sellaisille työntekijöille, joilla ei välttämättä ole riittävää koulutusta, osaamista tai ammattitaitoa kyseisen työn tekemiseen. Sijaisten käytön rajoitusten vuoksi työtä tehdään vajaalla henkilöstöllä ja kun palveluita supistetaan, asiakkaat ja potilaat odottavat pidempään.
Säästö ei ole säästö, jos se siirtää kustannukset toisaalle, kuten henkilöstön sairauspoissaoloihin, vaihtuvuuteen, työkyvyttömyyteen tai myöhemmin korjaaviin palveluihin tai kasvattaa hoitovelkaa.
Säästötoimia perusteltaessa kuulemme kahta tarinaa. Virkamiehet sysäävät vastuun poliittisen päätöksentekoon ja talouden reunaehtoihin. Päättäjät puolestaan sysäävät vastuun virkamiesten valmistelemiin toimenpiteisiin. Jos seurauksena on henkilöstön vähentäminen, palveluiden heikkeneminen ja työhyvinvointi, kuka lopulta kantaa vastuun?
Toivommekin nyt viranhaltijoilta viisaita ratkaisuja ja poliittisilta päättäjiltä vahvaa tahtoa, vastuun kantamista ja inhimillisyyttä ajatella palveluiden tason lisäksi myös työntekijöiden tulevaisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla koko Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaisuuden säilyminen.
Terhi Anttila, Tanja Haapalehto, Pia Honkanen, Anni Mämmelä, Tanja Ronkainen
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen JHL:n luottamusedustajat