Eduskuntapuolueiden puolueohjelmasta ei löydy köyhien pieneläkkeensaajien verotonta eläkettä. Yksikään eduskuntapuolue ei puolla köyhien eläkeläisten verotonta eläkettä.
Köyhiä eläkeläisiä on 300 000, joista 100 000 on takuueläkkeellä ja yli 200 000 pienellä alle 2 000 euron työeläkkeellä, jota kompensoidaan Kelan kansaneläkkeellä eli alle 500 eurolla. Kelan eläkkeensaajan asumistuen saajia on noin 200 000. Eläkkeensaajien asumistukea maksettiin 679 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Suurissa kaupungeissa yksiössä asuva köyhä eläkeläinen maksaa vuokraa 800–900 euroa kuukaudessa. Hoivakodissa asukas maksaa vuokraa huoneestaan ja yhteisessä käytössä olevista tiloista 450–800 euroa kuukaudessa. Varattomalle eläkeläiselle yli 800 euron vuokraan Kela maksaa eläkkeensaajan asumistukea 400 euroa.
Ehdotan eduskuntapuolueiden ottavan käsittelyyn alle 2 000 euroa työeläkettä saavien ja alle 500 euroa kansaneläkettä kuukaudessa saavien köyhien eläkeläisten eläkkeen verottomuuden.
Jos köyhän eläkeläisen veroton työeläke ja kansaneläke olisivat yhteensä noin 2 000 euroa kuukaudessa, niin kiinteiden kulujen (vuokra, vesi, sähkö, puhelin) jälkeen eläkeläiselle jäisi 1 000 euroa kulutukseen (ruoka, lääkkeet, vaatteet, kuukausilippu, osakesäästötili). Köyhän eläkeläisen ei tarvitsisi hakea eläkkeensaajan asumistukea.
Veroton työeläke ja kansaneläke parantaisivat köyhien eläkeläisten sosioekonomista turvaa ja vähentäisivät Kelan eläkkeensaajan asumistuen kustannuksia yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Köyhien eläkkeensaajien ostovoiman voimistuessa valtion verotulot lisääntyisivät, kaupan myynti nousisi ja osakesäästäminen kasvaisi pankeissa.
Verottomasta työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä hyötyisivät köyhät eläkeläiset ja valtio.
Kim Väisänen
Helsinki