Itsenäisyyspäivä: Näin suuri paraati Oulussa jär­jes­te­tään

Kolumni: Suo­ja­tien ylit­tä­mi­nen Oulussa on uh­ka­pe­liä hen­gel­lä

Kunniamerkit: Katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set saivat it­se­näi­syys­päi­vän kun­nia­mer­kit

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Kou­lu­vä­ki­val­las­ta ei puhuta riit­tä­väs­ti sen rat­kai­se­mis­ta tu­ke­vil­la ta­voil­la

Kiitokset kiusaamisesta huolestuneille vanhemmille tärkeän asian tuomisesta keskusteluun (Kaleva 27.3./Lukijalta).

Kouluväkivalta, koulunkäyntiin liittyvä väkivalta ja kiusaaminen tulee saada kitkettyä pois koulumaailmasta. Oulun kaupunki otti strategiaansa 2030 yksimielisesti koulukiusaamisen 0-tavoitteen, mutta kuten kaikki tiedämme, strategia on kauniita sanoja paperilla ja vasta käytännöt mahdollistavat onnistumisen.

Sekä henkisen että fyysisen kouluväkivallan loppuminen on selkeä kansanterveysteko. Liian moni mielenterveyden haasteista kärsivä kertoo vastaanotoilla yhtenä erittäin tärkeänä kuormitustekijänä pitkään jatkuneen kiusaamisen ja ulkopuolelle jättämisen, tai jopa väkivallan, olleen tärkeä laukaiseva tekijä masennukselle ja ahdistukselle vielä vuosikymmenten jälkeen.

Valitettavasti opettajat on jätetty melko yksin ratkaisemaan ongelmaa. Kouluväkivallasta ei riittävästi puhuta sen ratkaisemista tukevilla tavoilla. Juridisesti vastuuseen on vaikea saada ketään ja puuttumisen keinot ovat riittämättömät. Myöskään opettajat eivät aina koe työolosuhteitaan turvalliseksi.

Turvallisuus tulee taata kaikin keinoin, tarvittaessa jopa palkkaamalla vartijoita turvaamaan koulurauhaa, mikäli muut keinot eivät auta. Kaikilla oppilailla ja myös henkilökunnalla tulee olla oikeus turvalliseen kouluympäristöön.

"Sekä henkisen että fyysisen kouluväkivallan loppuminen on selkeä kansanterveysteko."

Pitkäaikainen sairastuminen on mahdollista väkivallan seurauksena ja tähän meillä ei saa olla enää varaa. Ongelmat täytyy kyetä ratkaisemaan kohtuullisessa ajassa. Poliisille ilmoittaminen kuuluu väkivaltatekojen selvittelyyn myös nuorten osalta, eikä ilmoituksen tekemisessä tule viivytellä.

Väkivallan kohteen luottamus muihin ihmisiin ja oman turvallisuuden varmistamiseen tulee saada kuntoon nopeasti, jotta toipumiselle saadaan mahdollisuus. Kolme vuotta on pitkä aika pelätä ja luottamuksen rakentaminen tällaisen ajan jälkeen on hyvin haasteellista. Rajojen laittaminen haitalliselle ja väkivaltaiselle käytökselle on myös tekoihin syyllistyvien nuorten etu pitkällä aikavälillä.

Saija Hyvönen

työterveyshuollon erikoislääkäri

väitöstutkija

kaupunginvaltuutettu (ps.)

Oulu