Viiden kunnan 10.11. julkistama sopimus koulutusalan digitaalisen ekosysteemin luomiseksi on tervetullut uutinen (Kaleva 12.11.). Opetushallitus on oikeassa siinä, että ekosysteemistä toimintaa on tähän saakka ollut alalla vähän.
Mitä seuraavaksi todella tarvitaan? Siitä kuntien kesken on tärkeää saavuttaa yhteisymmärrys. Tuskin on itsetarkoitus rakennella uudelleen niitä ohjelmistoja, joita on kaupallisesti saatavilla, laajasti hyötykäytössä ja jotka on toimiviksi todettu. Eri palvelujen yhteenkokoamiseen ja kertakirjautumiseen on jo nyt ratkaisuja, jotka sujuvoittavat opettajien työpäivää.
Miten digitaalinen kokonaisuus kannattaa toteuttaa? Julkisella sektorilla on vain harvoja rohkaisevia menestystarinoita omista laajoista tietojärjestelmähankkeista, jotka valmistuivat halutussa ajassa, sovitun budjetin puitteissa ja jotka ylipäätään toimivat kuten toivottu.
Ruotsista tiedämme, että Tukholmassa opetustoimi kulutti miljardi kruunua hieman digionemaiseen järjestelmäprojektiin, eikä valmista ole vieläkään.
Norjassa julkishallinto on kehittänyt sähköistä ratkaisua lukioille vuodesta 2013, ja seitsemän vuoden haastava projekti on kustannuksiltaan Tukholman hankkeen mittaluokkaa. Näihin pohjoismaisiin kokemuksiin olisi nyt kehittäjien ja varsinkin kuntapäättäjien syytä perehtyä, ettei kompastuta samankaltaisiin virheisiin.
Mistä kannattaa maksaa? SaaS-palvelua eli valmista ohjelmistoa pilvestä käyttäessä kunnan ei tarvitse maksaa omistamisesta vaan vain käyttämisestä. Esimerkiksi Wilman eli koulujen toiminnanohjausjärjestelmän ja vanhemmillekin tutun viestiohjelmiston kustannukset ovat nyt keskimäärin 10 euroa per oppija vuodessa.
Euroja puntaroivan on syytä muistaa, etteivät maksut lopu järjestelmän pystyttämiseen.