On kuusi vuotta siitä, kun meillä alettiin liukua kohti poikkeusaikaa. Ensimmäinen covid19-tartunta tavattiin kiinalaisturistilla Lapissa tammikuun lopussa 2020. Pian virus levisi jo suomalaisesta toiseen.
Käyttöön otettiin jyrkkiä rajoituksia kuten Uudenmaan eristys sekä ulkorajojen sulku. Oppilaitoksia siirrettiin etäopetukseen. Maskipakkoja asetettiin.
Tuore EU-maita koskeva tieteellinen artikkeli luo nyt kuvaa siitä, miten eri puolilla onnistuttiin taudin torjunnassa. Suomi oli parhaiten joukossa.
EU-maita koskevan EuroMOMO-verkoston artikkelissa koronapandemian aikaista kuolleisuutta verrataan jäsenmaiden kesken sekä viiden aiemman influenssakauden ylikuolleisuuteen.
Suomessa ylikuolleisuus oli vähäistä. Vahvat kontaktirajoitukset estivät ikääntyneiden kuolemia ensimmäisten tautiaaltojen aikana. Muutkaan virukset eivät kiertäneet. Toimi kuitenkin näkyi ylikuolleisuutena myöhemmin.
Koronasta johtuva ylikuolleisuus oli vähäistä myös Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Irlannissa ja Luxemburgissa. Korkein ylikuolleisuus mitattiin Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa.
Tutkimuksen kiinnostavimmat havainnot liittyvät Ruotsiin. Siellä kuolleisuus oli korkeampi ensimmäisessä aallossa, mutta myöhemmin pienempää kuin Suomessa tai Norjassa.
Ruotsissa torjuntastrategia oli toinen kuin meillä. Oppilaitoksia ei suljettu, ei ravintoloitakaan, eikä otettu käyttöön maskipakkoa. Maskeja suositeltiin sisätiloihin ruuhkaisiin tilanteisiin.
Ruotsin koronapäätösten kasvoiksi nousi valtionepidemiologi Anders Tegnell. Suomessa Ruotsin väljiä linjauksia pidettiin vaarallisina.
Suuri määrä ruotsalaisvanhuksia kuoli taudin ensimmäisen aallon aikana. Sen jälkeen covidista johtuva ylikuolleisuus oli kuitenkin Ruotsissa alhaisempi kuin Suomessa ja Norjassa.
Tegnell totesi itse pandemian jo mentyä, että Ruotsi epäonnistui nimenomaan vanhusten suojelussa.
Kiinnostava ero maiden välillä oli, että Ruotsissa asiantuntijat tekivät päätöksiä, joihin poliitikot luottivat. Suomessa poliitikot pitivät rajoituspäätökset käsissään.
Suomessa hallitus siirsi hanakasti kouluja ja oppilaitoksia etäopetukseen. Se loi myös kuvaa vastuullisuudesta. Rajoitukset vain jättivät raskaat jälkensä lapsiin ja nuoriin.
Koronan alkuvaiheen rajoitus ulkomaille lähdöstä rikkoi perustuslain takaamia oikeuksia. Rajoitus nieltiin meillä hämmentävän helposti.
Pandemia-aika päättyi keväällä 2023. Ministerien repliikit kuten "Olemme siirtymässä kohti uutta normaalia, jossa kahden metrin turvavälit ovat arkea" sekä "Nyt ei ole oikea aika lähteä kesämökille" ovat erikoisen ajan jo hupaisilta kuulostavia muistoja.
Uuden pandemian syntyä ei voi sulkea pois. Kiitos covid19:n, jälkiviisauden lisäksi tarjolla on nyt oikeaakin viisautta.