Helsinkiin kaavailtu monitoimiareena Helsinki Garden nostatti kohun, jossa pääministeri Petteri Orpo joutui myrskyn silmään. Vakavimman epäilyn mukaan Orpo olisi sopinut kokoomusveljiensä kanssa Garden-hankkeelle 35 miljoonan euron valtiontuen ilman mitään hakemusta tai virallista käsittelyä.
Pääministerin oli pakko tiistaina tulla median eteen, koska tilanne alkoi näyttää hänen kannaltaan pahalta, vaikkei taustalla olisikaan vehkeilty. Orpon mukaan ehdollisesta tuesta sovittiin koko hallituksessa osana kasvu- ja työllisyystoimia kaksi vuotta sitten kevään 2025 kehysriihessä. Keskiviikkona Garden Helsinki tarkensi julkisuuteen, että investointituesta tehtiin kirjallinen esitys vuonna 2024 ja avustusta on valmisteltu virkamiesten kanssa.
Valtion rahoitusosuudesta uutisoitiin avoimesti vuosi sitten eikä kehysriihen päätös herättänyt silloin erityistä kuohuntaa. Nyt hanke nousi julkisuuteen, kun Vantaalla alettiin ihmetellä miksi heidän jättiareena ei saanut valtiontukea. Vantaalla rakentajien tavoitteen on järjestää ensimmäinen suurkonsertti uudessa areenassa jo alkuvuonna 2029.
Kohu politisoitui, kun oppositiopuolueet peräsivät tietoa Garden Helsingin valtiontuen valmistelusta. Kovasanaisimmin esiintyi Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo, joka epäili tukipäätöstä vastineeksi kokoomuksen vaalirahoitukselle. Kovat kierrokset kertovat lähestyvistä eduskuntavaaleista, vaikka toki tärkeää on vaatia tukipäätöksen taustoja päivänvaloon.
Areenoita on rakennettu ja niitä suunnitellaan useita isompiin kaupunkeihin eri puolilla Suomea. Valtiontalouden nykytilanteessa on perusteltua kysyä, miksi ja miten jättiareenoita pitäisi tukea veromaksajien rahoilla. Liikuntapaikkoihin varattu raha kuuluu koko väestön hyväksi julkisiin kohteisiin. Suurissa liiketaloudellisissa tapahtumakeskuksissa päävastuu taloudesta on yksityisillä toimijoilla.
Pääkaupunkiseudulla tapahtuma-areenat kilpailevat rahoituksesta. Kisaa koventaa entisen Hartwall Areenan eli nykyisen Veikkaus Areenan avaaminen uudelleen syksyllä 2025. Jos ja kun valtio ja kaupungit kuitenkin tukevat rakentamista, tulee huolehtia hankkeiden tasapuolisesta kohtelusta myös maantieteellisesti.
Pohjois-Suomi tarvitsee ison sisätilan suurille urheilu-, kulttuuri- ja kokoustapahtumille. Siksi valtion tulee lohkaista myös Oulun uudelle elämysareenalle kohtuullinen tuki. Oulun kaupungin hankejohtaja Karri Oikarisen mukaan valtionavustusta haetaan ja päätös jäänee eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle.
Oulun kaupunki on sitoutunut elämysareenaan 50 miljoonalla eurolla. Noin 130 miljoonan euron Oulun areenahanketta voi verrata Tampereen Nokia Areenaan, joka sai aikoinaan 18 miljoonaa valtion tukea. Vähintään sama summa kuuluu myös Ouluun.
Jättiareenat ovat ainutlaatuisia isoja rakennuskohteita, jotka tehdään vuosikymmenten tähtäimellä ja niillä on mittavat talousvaikutukset alueelle. Oulussa on vielä hyvin aikaa ottaa oppia Nokia Areenan viime vuosien talousvaikeuksista, jotta elämysareena osataan suhteuttaa vähäväkisessä pohjoisessa kannattavaan mittakaavaan.