Oletko kokenut seuraavaa omalla urallasi? Kamppailet yhden päivän sijaisuudesta kymmenien ihmisten kanssa aikaa vastaan. Jos et ehdi vastata sijaisviestiin alle kymmenessä sekunnissa, sijaisuus on mennyt toiselle henkilölle. Yhdessä sijaisryhmässä voi olla jopa kaksisataa ihmistä. Nämä ryhmät muodostuvat pätevistä opettajista ja opiskelijoista.
Sijaisena olen ymmärtänyt sen, että jos haluat tehdä töitä, sinun on oltava puhelin liimattuna käteesi 24/7. Onko tämä oikein? Kunnioittaako tämä korkeakoulun käyneitä ihmisiä?
Miten voisimme parantaa sijaisten asemaa ja kunnioittamista? Ymmärrän täysin, että opiskelijoiden on saatava kokemusta opettamisesta, mutta pätevien ja epäpätevien kilpailu sijaisuuksista ei ole mielestäni oikein. Eikö meidän pitäisi saada työllistettyä koulutettuja ihmisiä omalle alalle?
Saapuessasi koululle sinun on noudettava avaimet, kirjautumistiedot ja tieto missä luokka sijaitsee. Pienessä osassa Oulun kouluista tämä on järjestetty selkeästi, suurimmassa osassa ei. Huonolla tuurilla pääset sisälle oppilaiden kanssa samaan aikaan, etkä kerkeä valmistella mitään. Koulut eivät ole tehneet selkeää linjausta mistä sijainen saa tarvitsemansa tiedon. Tämä on yksi suuri puute koulujen asioiden hoidossa. Tämä voi vaikuttaa pieneltä asialta, mutta sijaiselle se on suuri asia ja osa työhyvinvointia.
Meidän sijaisten on pystyttävä sisäistämään alle puolessa tunnissa ohjeet, oppilaiden nimet, koulun toimintakulttuuri, oppikirjat, luokan tekniikka, ruoka-ajat ja välituntivalvonnat. Pystyisitkö sinä tähän? Tai olisiko se sinusta motivoivaa työn tekemistä? Tuntuisiko sinusta siltä, että tätä varten olen opiskellut yliopistossa viisi vuotta? Minusta ei tunnu tältä.
Sijaisopettajana et ole osa työyhteisöä, olet ohikulkumatkalla. Oppilaat eivät välttämättä ota sinua tosissaan, koska olet vain “sijainen”. Pieni osa koulujen henkilökunnasta ottaa sinut lämpimästi vastaan ja auttaa mielellään. Suurin osa kuitenkin katsoo sinua oudosti ja antaa kuvan kysymyksillään, että et ole pätevä opettaja. Mielestäni jokaista tulisi kohdella samalla tavalla riippumatta siitä, onko hän virallinen osa kouluyhteisöä vai ei, sillä olemme kaikki koulutettuja ammattilaisia,
Sijaisena toimiessa et välttämättä ole oikeutettu työterveyteen. Kuinka monella työpaikalla tämä menisi läpi?
Oulussa koulutetaan tällä hetkellä joka vuosi noin 120 uutta luokanopettajaa. Kun katsomme luokanopettajien työllistymistilannetta, ei siinä ole hurraamista.
Liikatarjonta on näkyvillä myös selkeästi sijaisuuksissa. Sijaisryhmissä saattaa olla yli 200 sijaista tarjolla. Tiedän, että tämä ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että koulut saisivat sijaisen hommattua. Mutta sijaisryhmien koot antavat mielestäni hyvän kuvan siitä, että Oulun alueella on liikaa työttömiä luokanopettajia. Miten voisimme parantaa heidän työllistymismahdollisuuttaan? Olisiko esimerkiksi yksi keino pienentää hetkeksi yliopistoon otettavien luokanopettajaopiskelijoiden määrää?
Sijaisopettajien olot eivät ole hurraamisen arvoiset. Minulla olisi suuri motivaatio tehdä työtäni luokanopettajana ja rakentaa oppilaille turvallista koulutietä. Motivaationi ei kuitenkaan täyty sijaisuuksia tekemällä, koska pysyvyyttä ei ole.
Ymmärrän, että pitäisi olla kiitollinen siitä, että on lyhytaikaisia töitä, mutta en koe, että tämän vuoksi olen kouluttautunut. Tähän olisi tultava muutos ja yhteinen linjaus. Mitä Oulun päättäjät aikovat asian eteen tehdä ja erityisesti koulut? Millä tavalla sijaisten asemaa ja oloja olisi mahdollista parantaa Oulussa?
Äänekäs opettaja
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.