Kaleva kirjoitti (10.4) Oulun seudun lähijunahankkeesta. Lähijunaliikenteen lisääminen Oulun seudulla on kannatettavaa, mutta nyt ehdotetulla mallilla Kempeleen ei kannata lähteä hankkeeseen mukaan. Kempeleelle arvioidulle noin miljoonan euron vuosittaiselle kustannukselle löytyy paljon parempia käyttökohteita kuin lähijunaliikenne.
Eniten asiassa ihmetyttää kustannusten jakaminen tasan kuntien kesken niin, että sekä Oulu, Kempele että Liminka rahoittavat junaliikennettä yhtä paljon. Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava syyttää Kempelettä toisten rahoilla ratsastamisesta, jos se jäisi hankkeesta pois, mutta on syytä kysyä kenen rahoilla nyt tehty esitys ratsastaa.
Nykyinen esitys onkin Oululle erittäin edullinen. Kempele, jossa asukasmäärä on kymmenesosa Oulusta ja rataosuuden tarjoamat mahdollisuudet vain murto-osa siitä mitä ne ovat Oulussa, maksaisi lähijunaliikenteestä saman verran kuin Oulu. Ouluun pystyy miettimään puolenkymmentä potentiaalista aseman paikkaa, mutta Kempeleen osalta kuntakeskuksen lisäksi rata ei kulje sellaisilla osuuksilla, että niissä olisi järkevä paikka uudelle asemalle.
Ehdotetulla mallilla kempeleläiset päätyvät rahoittamaan Oulun sisäistä liikennettä, kun Kalevan jutussa esiin nostetut Oulun pohjoispuolen asemat sekä etelän Kaakkurin ja Limingantullin asemat tulevaisuudessa toteutuvat. Esimerkiksi Tampereen seudulla kunnat ovat päätyneet jakamaan kustannukset väkiluvun ja rataosuuden pituuden mukaan, missä on paljon enemmän järkeä.
Kempeleen kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä sellainen, että kaikkiin menoihin tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Kuntaveroa on viime vuonna jo nostettu, ja kunnassa ovat vasta päättyneet yt-neuvottelut. Tulevien vuosien taloudellinen tilanne on erittäin epävarma ja kovasti velkaantuneena kuntana Kempele on erittäin riskialtis korkojen nousulle. Tärkein päämäärä on tervehdyttää kunnan talous ja välttää kriisikunnaksi ajautuminen ilman uusia veronkorotuksia.
Toiminnan painopiste tulisi olla lisäsäästöjen hakemisessa, ei lisämenoissa. Kunnan taloutta tulevat tulevina vuosina rasittamaan pakollinen uuden lukion rakentaminen sekä jo toteutuneet mittavat koulujen ja Kempeletalon investoinnit. Myös Zeniittiin miljoonien kustannuksia maksetaan takaisin vielä pitkään.
Erityistä tarvetta lähijunaliikenteelle ei Kempeleen osalta ole. Linja-autoliikenne lähiseuduille toimii varsin hyvin. Kuntalaisille tehdyssä kyselyssä suurin osa raideliikenteen kannattajista aikoi käyttää lähijunaa tapahtumissa käyntiin ja asiointiin. Tämä ei voi muodostaa riittävää matkustajapohjaa, järkevä lähijunaliikenne voi rakentua vain säännölliseen työssäkäynti- ja opiskelijaliikenteeseen.
Kempeleen osalta junaliikenteessä tulee keskittyä hyvin toimineen kaukojunaliikenteen toiminnan turvaamiseen ja lisäämiseen. Ehdotetulla mallilla Kempeleen ei ole järkevää lähteä lähijunaliikennehankkeeseen mukaan.
Juho Mattila
varavaltuutettu (kesk.), Kempele