Syksyllä 2023 julkaistut PISA-tulokset osoittivat maamme 15-vuotiaiden yläkoululaisten lukutaidon heikentyneen sitten edellisen mittauksen. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toisen kansainvälisen, pääasiassa 4.-luokkalaisten lukutaidon tasoa mittaavan tutkimuksen PIRLS 2021 maatamme koskevat tulokset.
Vaikka suomalaislapset pärjäsivät edelleen erinomaisesti, osaamistason lasku näkyi ensimmäisen kerran merkittävänä myös tässä tutkimuksessa.
”Erinomaisten lukijoiden väheneminen ja heikkojen määrän kasvu pitää kääntää, sillä pahimmillaan se tarkoittaa merkittävää heikkojen lukijoiden määrän kasvua perusopetuksen loppuvaiheessa”, toteaa tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Mikä avuksi? Kyseisen laitoksen tutkijoista Kari Nissinen esittää: ”Tarjotaan lapsille lukevan aikuisen malli, mahdollistetaan lapsen lukeminen hankkimalla kirjoja ja hyödyntämällä kirjastoa.”
Yksi PIRLS-tutkimuksen mielenkiintoinen tulos oli, että eri tekstilajeista juuri kaunokirjallisuuden lukeminen tukee parhaiten lasten lukutaitoa. Nissisen ajatuksiin liittyen haluamme nostaa esille epäoleelliselta tuntuvan, mutta mielestämme tärkeän seikan, johon myös vanhemmat ovat kiinnittäneet huomion.
Joillakin alakouluilla luetutetaan kaunokirjallisia teoksia yllättävän vähän, ja nekin ovat kaupunginkirjastomme laatimien kirjallisuusdiplomilistojen teoksia. On myös ihmetelty, miksi kyseiset kirjalistat laatii kaupunginkirjasto eivätkä koulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat.
Mikäänhän ei estä kouluja laatimasta omia diplomikirjalistojaan. Joillakin Oulun kouluilla on näin tehtykin. Oulun kaupungissa on myös toimivia, opettajista koostuvia koulukirjastotyöryhmiä, jotka tulevaisuudessa voisivat olla tukemassa kirjastonhoitajia diplomikirjalistojen laadinnassa, ja tuoda siihen mukaan pedagogiset näkemyksensä.
Äidinkielen opettajille on kuitenkin ollut iso apu, että Oulun kaupunginkirjasto on koulujen diplomilistat tehnyt. Kirjastonhoitajilla on ajantasaisimmat tiedot muun muassa uusimmasta lasten ja nuorten kirjallisuudesta. Listojen runsaasta valikoimasta oppilaan on helppo valita, mitä teoksia haluaa lukea. Listojen kirjakoreissa on myös omavalintainen teos. Tuntiessaan paitsi oppilaansa, ja myös diplomin teoksia, opettaja voi ohjata oppilastaan valitsemaan juuri hänelle sopivaa luettavaa.
Kun me allekirjoittaneet opettajat yhdessä kollegojemme kanssa kehitimme 2000-luvun alussa Oulun kaupungin kirjallisuustyöryhmässä maamme ensimmäistä kirjallisuusdiplomia peruskouluja varten, ideana oli, että diplomin suorittaminen ei olisi ”joka tytön ja pojan juttu”, vaan sen tekisivät ne, jotka harrastivat kirjallisuuden lukemista jo muutenkin.
Tarkoitus oli haastaa oppilaat ymmärtämään kirjallisuuden merkitystä ja tutustumaan siihen vapaa-ajallaan laajemmin kuin mihin varsinkin yläkoulun vähäiset äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunnit antoivat ja antavat mahdollisuuden. Sen oli tarkoitus myös innostaa vähemmän lukevia kirjallisuuden pariin.
Tämä innovatiivinen idea oli lähtöisin Oulusta. Teimme vuosia antoisaa yhteistyötä kaupunginkirjaston kanssa. Kokosimme myös oppilaille teoksiin liittyvät tehtävät, jotka opettaja tarkistaa. Kaupunkimme lukioiden äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat kehittivät oman diplominsa. Molempien diplomien käyttö laajeni pian koko maahan.
Kirjallisuusdiplomin tehtävä on päässyt sen käyttöönoton alkuajoista hämärtymään. Nykyään näyttää olevan niin, että varsinkin alakouluissa opettaja luetuttaa diplomikirjoja kaikilla oppilaillaan. Ne toimivat niin sanottuina pulpettikirjoina, joita oppilaat lukevat itsekseen, kun muut tehtävät on tehty. Tämä käytäntö on valitettavasti johtanut siihen, ettei muita teoksia välttämättä luetakaan.
Tähän vaikuttanee myös resurssipula: kouluilla on käytössään entistä vähemmän rahaa, eikä niin sanottuja kokonaisteoksia, eli koko luokan yhteisesti luettavia teoksia, hankita. Niiden avulla opettajan olisi mielekästä opettaa lukutaitoon keskeisesti liittyvää luetun ymmärtämistä. Kun kaikki olisivat luokassa lukeneet saman teoksen, syntyy opettajan ohjauksessa keskustelua ja luetun kokemusten vaihtoa, yhteisöllisyyden tunnetta, oman itsensä ja toisten ymmärtämistä, empatiaa.
Hyvän lukutaidon kehittymiseen voivat myös vanhemmat vaikuttaa tuomalla jo varhain kaunokirjallisuuden lastensa elämään. Näin tuetaan lapsille ja nuorille tärkeää lukuharrastusta, jonka kehittäminen olikin diplomimme perusajatus. Kouluissa ammattilaiset jatkavat tätä tärkeää tehtävää opettaen lapsia ja nuoria myös ymmärtämään syvällisemmin lukemaansa. Vain näin lukutaito pääsee kehittymään.