Luuliko joku, että Finnair kurittaa oululaisia lentomatkustajia kovilla hinnoilla ja huonosti toimivilla aikataululla jo riittävästi?
Jos, niin erehtyi.
Alkuvuosi on tarjonnut vanhan Finski-harmituksen päälle uutta. Työtaisteluista aiheutuvat toistuvat lentojen peruutukset nakertavat entisestään uskoa yhtiöön.
Finnair on joutunut perumaan jo tuhansia lentoja kevään aikana. Oulun-reitiltä peruttuja lentoja on kymmenittäin ja jatkoa seuraa.
Finnair ei suoraan ole työtaisteluiden osapuoli. Neuvotteluja on käyty työnantajia edustavan Palvelutyönantajien (Palta) ja lentokenttien maapalveluhenkilökuntaa edustavan Ilmailualan unionin (IAU) sekä Paltan ja Liikennelentäjien liiton (SLL) kesken.
Tuloksetta.
Maapalveluiden kiistaa sovitellaan parhaillaan valtakunnansovittelijan toimistossa. IAU on järjestänyt neuvotteluja vauhdittaakseen työnseisauksia kiihtyvään tahtiin. Kesäkuun lentojen peruutukset johtuvat niistä.
Työntekijäpuolelle eivät ole kelvanneet niin sanotut yleisen linjan mukaiset korotukset, jollaisia heille on tarjottu.
IAU:n työntekijät luopuivat palkankorotuksista vuosina 2021 ja 2022, kun korona pysäytti lentoliikenteen lähes täysin ja ajoi koko lentotoimialan kriisiin.
Nyt työntekijäpuoli haluaa kompensaatiota saamatta jääneille korotuksille. Työnantajia edustava Palta pitää vaatimuksia ylimitoitettuna.
Samankaltainen kiista on käynnissä Finnairin lentäjillä. Heidän työehtosopimuksensa umpeutui jo viime lokakuussa.
Sen jälkeen on neuvoteltu uudesta sopimuksesta tuloksetta. Myös lentäjät hakevat kompensaatiota koronamenetyksilleen.
Lentäjiä edustava SLL vauhditti keväällä neuvotteluja varallaolo-, ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Ne aiheuttivat 1600 lentojen peruutusta ja mieliharmia kymmenille tuhansille matkalaisille.
SLL keskeytti työtaistelutoimet toukokuun alussa, mutta sopimusta ei ole siitä huolimatta syntynyt.
Korona seisautti lähes täysin lentoliikenteen vuonna 2020. Finnairin osalta tilannetta pahensi olennaisesti vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota, joka sulki Venäjän ilmatilan.
Finnairin strategia pohjasi vahvasti Aasian liikenteeseen. Kilpailuetua toi lyhyt reitti itään Venäjän ilmatilan kautta. Aasian liikenteen äkkipysäys oli kova isku Finnairille, ja se on pakottanut yhtiön hakemaan uusia reittejä.
Finnair on joutunut 2020-luvun vaikeina vuosina ottamaan syömävelkaa lähes kaksi miljardia euroa. Se pitää sisällään monenlaisia rahoitusratkaisuja.
Valtio omistaa Finnairista vajaat 56 prosenttia, joten käytännössä Finnair on joutunut käymään veronmaksajien kukkarolla kriisistä selvitykseen. Yhteensä valtio on auttanut Finnairia erilaisin järjestelyin 1,3 miljardin euron verran.
Finnair on tuen avulla noussut kaksoiskriisistään kannattavaksi yhtiöksi. Lakkoilu saattaa tosin suistaa tämän vuoden tuloksen miinukselle.
Työtaisteluluiden melske on nostanut uudestaan esiin keskustelun siitä, tulisiko Finnair myydä jollekin isommalle lentoyhtiölle. Monet Euroopan maat ovat päätyneet luopumaan kansallisista lentoyhtiöistään. Niitä on myyty isommille yhtiöille.
Suomessa valtionomistusta perustellaan sillä, että Suomi on syrjäinen ja harvaan asuttu maa. Ilman valtion omistamaa lentoyhtiötä jäisimme vaille hyviä yhteyksiä maailmaan.
Onko tämä peruste enää tätä päivää? Lappiin lentää talvisesongin aikana useita kymmeniä lentoyhtiöitä. Huhutaan, että Turkish Airlines aloittaisi ympärivuotisen liikenteen Rovaniemelle.
Ainakaan Oulun seudulta Finnairille ei sympatiaa heru. Oulu–Helsinki-reitti on kilpailun puutteessa hinnoiteltu kalliiksi. Se on luultavasti yksi Finnairin kannattavimpia yhteyksiä.
Hinnoittelun ohella oululaisia ovat kiusanneet Finnairin heikot aikataulut, joihin ei toiveista huolimatta ole saatu muutosta.
Monen suomalaisen sydän sykkii yhä sinivalkoisille siiville. Kuinka kauan, jos meno jatkuu tällaisena?