Tulipalot: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus

Kan­sa­lai­set an­sait­se­vat pa­rem­paa kuin komp­ro­mis­si­ky­vyt­tö­myy­des­tä joh­tu­via, arkea häi­rit­se­viä lak­ko­päi­viä

Koko Suomi ei seisahdu, mutta satojentuhansien kansalaisten arkirutiinit sotkeutuvat torstaina ja perjantaina, kun maassa koetaan poikkeuksellisen laajaa lakkoilua.

Ammattiliittojen maalina on ennen kaikkea Petteri Orpon porvarihallitus. Siksi puhutaan poliittisista lakoista.

Liitot vastustavat hallituksen suunnittelemia työelämän uudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia. Liitot myös syyttävät hallitusta neuvotteluhalun puutteesta.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tiistaisen arvion mukaan lakkoihin osallistuisi lähes 300 000 palkansaajaa.

Kolmannen palkansaajakeskusjärjestön eli Akavan väki on liikkeellä ensi viikolla, mutta enemmän sukkasillaan hiipien kuin tannerta tömistäen. Keskusjärjestön väkeä poistuu tuolloin lyhytaikaisesti työpaikoilta.


Tämän viikon lakkoilun vaikutus alkaa näkyä jo keskiviikkona, kun tuotantoa ajetaan alas.

Kaksi päivää lakossa ovat esimerkiksi SAK:laiset Teollisuusliitto ja Rakennusliitto sekä STTK:n ammattiliitto Pro. Kaksipäiväisyyden voi tulkita keskisormen näyttämiseksi hallitukselle, jonka tavoitteena nimenomaan on poliittisten lakkojen rajoittaminen enintään vuorokauden mittaisiksi.

Tavallisten suomalaisten elämää lakot sotkevat muun muassa siten, että julkinen liikenne on pitkälle pysähdyksissä, kaupat osin kiinni, samoin päiväkodit, osittain Oulussakin.

Mummot ja papat nousevat taas arvoon lasten hoitajina – jos pääsevät lastenlasten luokse lakon aikana tulemaan.


Palkansaajajärjestöt ovat tiedostaneet, että arjen vaikeutuminen ei nostata kansalaisissa vain aplodeja. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pyysikin lakkojen vaikutuksia jo etukäteen anteeksi.

Kansasta huomattava osa osoittaa ymmärrystä liittojen tavoitteille. Samaan aikaa moni myös tajuaa tarpeen edistää työllistymistä ja yrittämisen edellytyksiä maassa, jonka talouden kivijalassa halkeamat levenevät.

Työnantajia hallituksen työelämää koskevat pyrkimykset lämmittävät vahvasti. Näin siitä huolimatta, että lakot osuvat nyt  niiden nilkkaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioinut, että kahden lakkopäivän aiheuttamat  bruttokansantuotteen menetykset olisivat noin 360 miljoonaa euroa. Luku lienee viritetty yläkanttiin, mutta eivät lakot kansantalouden toipumista edistäkään.

Hallituksen tavoite esimerkiksi työllistämisen helpottamisesta on aivan oikea. Yrittämisen edellytysten merkitys ymmärretään ay-liikkeessäkin. Kun keskeiset lähtökohdat jaetaan, on merkillistä, ettei toimista löydy yhteistä säveltä.

Kansalaiset ansaitsevat parempaa. Nyt tarvitaan enemmän kompromisseja kuin arvovallan ja kasvojen menetyksen pelkoa.