Kan­nat­taa­ko paas­toa­mi­nen vai ei? – Ky­syim­me ra­vit­se­mus­te­ra­peu­til­ta kym­me­nen ky­sy­mys­tä paas­tos­ta

Laura Heikkilä suosittelee valitsemaan paastomehuksi vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä täysmehuja.
Laura Heikkilä suosittelee valitsemaan paastomehuksi vitamiineja ja kivennäisaineita sisältäviä täysmehuja.
Kuva: valuavitaly/www.freepik.com

Forum24 kysyi oululaiselta ravitsemusterapeutilta Laura Heikkilältä kymmenen kysymystä paastoamisesta.

Mitä hyötyä paastoamisesta voi olla?

Paasto voi laskea hetkellisesti verenpainetta ja parantaa veren rasva-arvoja. Osa kokee olonsa muuttuvan energiseksi. Paastoa on tutkittu tulehduksellisten sairauksien hoidossa ja nivelreumaa sairastavilla paasto vähensi niveltulehdukseen liittyvää kipua, jäykkyyttä ja turvotusta. Paastoa ei kuitenkaan voi jatkaa pitkään, joten hyödyt jäävät tilapäisiksi. Paastosta ja ajoittaisesta paastosta (pätkäpaastosta) on keskusteltu myös laihdutusruokavalioina. Syömättömyys pienentää energian saantia, mikä voi laskea painoa ja vähentää turvotusta aluksi nopeastikin. Kilot tulevat kuitenkin paaston jälkeen usein nopeasti takaisin.

Entä haittaa?

Heikko olo, väsymys ja nälkä ovat yleisiä syömättömyyden oireita. Päänsärkyä, palelemista ja ummetusta voi myös esiintyä. Paasto voi heikentää kehonkoostumusta ja toimintakykyä. Elimistölle välttämättömiä ravintoaineita on yli 40 erilaista. Niiden saanti jää paastotessa puutteelliseksi. Pitkäaikaiset tai usein toistuvat paastot pienentävät elimistön ravintoainevarastoja, mikä voi johtaa puutostiloihin. Paasto voi vaikuttaa haitallisesti myös lääkkeiden imeytymiseen ja aineenvaihduntaan.

Kenelle paastoaminen sopii ja ei sovi?

Terveelle aikuiselle satunnaisesta paastosta ei ole haittaa, mutta lapsille, nuorille, ikääntyneille, raskaana oleville ja imettäville se ei sovi. Paastoa ei suositella myöskään diabeetikoille, sillä paasto voi aiheuttaa verensokeritasojen muutoksia. Muissakin pitkäaikaissairauksissa, kuten sydän- ja munuaissairauksissa, paastoaminen voi olla vaarallista. Alipainoisille ja syömishäiriöitä sairastavillekaan paastoaminen ei sovi. Paaston seurauksena tapahtuva nälkiintyminen voi provosoida syömishäiriökäyttäytymistä, jos on alttiutta syömisen ongelmille.

Miten paastoon kannattaa valmistautua?

Ennen paaston aloittamista tulee varmistaa, että sille ei ole terveydellisiä esteitä. Paaston ajankohta kannattaa suunnitella rauhalliseen vaiheeseen arjessa. Syömisen keventäminen ennen paaston aloittamista voi helpottaa oloa ensimmäisten päivien aikana. Etukäteen on myös hyvä pohtia, miten paaston aikana turvataan riittävä nesteen ja suolan saanti. Ihmiselimistö tarvitsee nestettä 30 millilitraa painokiloa kohti vuorokaudessa. Esimerkiksi 60–70 kiloa painavalla henkilöllä tämä tarkoittaa vähintään 2 litraa juomaa päivässä. Lämpimässä oleskelu ja liikunta suurentavat nesteen tarvetta. Nestepaaston aikana juodaan yleensä mehuja, kasvisliemiä, teetä ja vettä. Mehuista kannattaa suosia täysmehuja. Niissä on vitamiineja ja kivennäisaineita, joita ei mehujuomista saada.

Mitä kehossa tapahtuu paaston aikana?

Syömämme ruoka sisältää hiilihydraatteja, jotka elimistömme pilkkoo pieniksi sokerimolekyyleiksi eli glukoosiksi. Elimistö käyttää glukoosia energian lähteenään. Kun glukoosia ei ole saatavilla, maksan sokerivarastoja aletaan hyödyntää energian tuottoon. Ne riittävät noin vuorokauden ajaksi. Tämän jälkeen energiaa tuotetaan hajottamalla lihas- ja rasvakudosta. Rasvan hajottamisessa muodostuu ketoaineita, joiden kertyminen elimistöön saa aikaan ketoosin, josta kevyt ja energinen olo paastotessa yleensä johtuu. Muitakin ravintoaineita aletaan kuluttaa niiden varastoista, kuten kalsiumia luustosta.

Puhdistaako paasto elimistöä?

Yksi yleisimmistä paastoon liittyvistä uskomuksista on sen kuona-aineita poistava eli niin sanottu detox-vaikutus. Sillä ei ole kuitenkaan tieteellistä pohjaa. Fysiologisesti maksa ja munuaiset huolehtivat jatkuvasti elimistölle haitallisten aineiden käsittelystä. Keholle tarpeettomia aineita poistuu myös ulosteen ja hien mukana. Näin ollen elimistön puhdistaminen paastoamalla ei ole tarpeen, eikä edes mahdollista. Ajatus kehon puhdistumisesta paastoamalla on todennäköisesti peräisin hengellisen paaston perinteistä. Jos paastotessa kokee elimistönsä fyysisesti puhdistuvan, olisi hyvä miettiä, millaiset elintavat ovat olleet ennen paastoa.

Kuinka pitkään voi paastota turvallisesti?

Mitään yleispäteviä ohjeita turvallisen paaston kestosta ei ole. Yli viikon kestävässä paastossa haitat alkavat olla mahdollisia hyötyjä suuremmat. Tiukkaa paastoa ei suositella paria päivää pidempään. Lyhyemmistä paastoista ei yleensä ole terveelle ihmiselle haittaa.

Miksi suolihuuhteluja suositellaan tehtävän paaston aikana?

Suolihuuhtelujen tarpeellisuutta on joissain yhteyksissä perusteltu paasto-oireiden vähenemisellä ja elimistön puhdistumisella, kun haitalliset aineet eivät pääse imeytymään takaisin kehoon. Näistä vaikutuksista ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa, eikä suolihuuhtelulle tällaisen paaston yhteydessä ole fysiologisia perusteita. Toistuvilla suolihuuhteluilla voi olla haitallisia vaikutuksia suoliston hyvinvointiin.

Voiko paaston aikana harrastaa liikuntaa normaalisti?

Liikuntaa on hyvä harrastaa omaa kehoa kuunnellen ja välttää raskaita harjoituksia. Hyviä, kevyitä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely ja jooga. Paaston aikana liikunnasta palautuminen hidastuu, joten harjoittelumäärän vähentäminen voi olla tarpeen.

Miten paastoaminen kannattaa lopettaa?

Paaston jälkeen syöminen kannatta aloittaa rauhallisesti ja asteittain. Alkuvaiheessa pienemmät annoskoot voivat olla tarpeen ja tarvittaessa voi syödä vähän tiheämmin. Lautasella kannattaa suosia helposti sulavia ruokia. Paaston loputtua isoilla rasvaisilla aterioilla saa hyvin todennäköisesti suoliston voimaan huonosti.

Laura Heikkilä työskentelee tutkijana ODL Liikuntaklinikalla ja ravitsemusterapeuttina Oulun yliopistollisessa sairaalassa.