Lapsen syntymä on parisuhteen työnjaon kannalta kriittinen hetki, osoittavat tutkimukset. Silloin käy helposti niin, että aiemmin tasa-arvoisessakin parisuhteessa siirrytään eriytyneimpiin vastuisiin puolisoiden välillä. Käytännössä kotityöt alkavat kasautua enemmän äideille.
Kuuntele Kalevan uuden Päin perhettä -podcastin ensimmäinen jakso, jossa aiheena on vanhempien välinen tasa-arvo.
Kiljusen perheessä äidistä tuli arjen aikatauluvastaava
Tätä nykyä 7- ja 9-vuotiaiden lasten vanhemmat Mari ja Antero Kiljunen havahtuivat muutamia vuosia sitten monessa lapsiperheessä tuttuun tilanteeseen. Kotityöt olivat alkaneet jakautua oululaisessa lapsiperheessä epätasaisesti.
Käytännössä vastuu monista lasten myötä tutuksi tulevista asioista, kuten seuraavan välikauden vaatehankinnoista tai kaverisynttäreiden järjestämisestä olivat äidin vastuulla.
Tilanteeseen oli ajauduttu pikkuhiljaa ja huomaamatta.
– Kun lapset olivat pieniä, tein osittaista työaikaa ja olin enemmän kotona. Siksi oli tavallaan luontevaa, että otin enemmän vastuuta arjen asioista. Sitten palasin työelämään ja aloitin vielä yliopisto-opinnot töiden ohessa. Silloin havahduin siihen, että näin nämä asiat eivät enää uudessa elämänvaiheessa toimi, Mari Kiljunen kertoo.
– Se oli yhteisen keskustelun paikka. Keskustelulle oli tarvetta, sillä se havahdutti näkemään sen, mistä kaikesta puoliso oli vastannut aiemmin, muistelee Antero Kiljunen.
Myös isät pyörittävät arkea
Kun säveltäjä Outi Tarkiainen ja hänen puolisonsa, klarinetisti Lauri Sallinen alkoivat neljä vuotta sitten odottaa esikoistaan, he päättivät, että heidän kohdallaan näin ei tapahtuisi, vaan he jakaisivat vastuun perheestä alusta saakka mahdollisimman tasa-arvoisesti.
– Suhtaudumme molemmat intohimoisesti työhömme ja molempien ammatit ovat sellaisia, että työskentelyä voi jatkaa olematta kahdeksan tuntia pois kotoa. Sitä on ollut paljon ilmassa, että kun on lapsia, kotityöt ja lasten hoito kasautuvat naisille. Kävimme keskustelua siitä, että onko sen meidän kohdallamme todella pakko mennä niin, Rovaniemellä syntynyt ja nykyisin Kuhmossa miehensä synnyinseudulla perheineen asuva Tarkiainen kertoo.
Yhdessä sovittiin esimerkiksi, että jo raskausaikana tuleva isä vastaisi muun muassa vauvan varustehankinnoista. Samoin sovittiin, että tuleva taas äiti ei puuttuisi siihen, millaisia varusteita isä vauvalle hankkisi ja millaisella aikataululla.
– Tästä piti välillä muistutella itseäni. Ensimmäinen hankinta, jonka mieheni teki, oli kitara. Minun ensimmäinen ajatukseni taas oli se, että onko tämä todella tarpeellista, mihin vauva tarvitsee kitaran! Sitten ajattelin, että jos nyt lähden puuttumaan asiaan, saan tehdä hankinnat jatkossakin itse.
Viikkoa ennen laskettua aikaa Tarkiainen sai yhteydenoton, jossa häneltä pyydettiin uutta orkesteriteosta BBC Philharmonicille seuraavan kesän Proms-festivaalille Lontooseen. Oli itsestään selvää, että hän halusi ottaa vastaan tilauksen maailman suurimmalle ja ehkä maineikkaimmalle klassisen musiikin festivaalille.
– Mieheni tarjoutui ottamaan vastuuta vauvasta vielä suunniteltuakin enemmän, jotta pääsisin takaisin töihin mahdollisimman pian, Tarkiainen kertoo.
Kun esikoinen syntyi, imettäminen osoittautui vielä sitovammaksi kuin Tarkiainen oli ajatellut. Imetystä lukuun ottamatta vauva oli kuitenkin päivisin isänsä hoidossa ja Tarkiainen keskittyi säveltämiseen kodin yhteydessä sijaitsevassa työhuoneessaan.
– Imetystilanteissa oli luontevaa luoda suhdetta vauvaan. Koin hyvin tärkeäksi sen, että antaisin myös isän luoda rauhassa yhteyttä lapseen. Muistuttelin itseäni siitä, että minun ei pidä alkaa neuvoa, sillä opettelen vanhemmuutta yhtä lailla itsekin.
Esikoisen ensimmäisen elinkuukauden aikana Tarkiainen kertoo vaihtaneensa muun muassa vain yhden vaipan sillä välin, kun hänen miehensä oli ruokakaupassa.
– Puhelimitse kaupan hyllyjen välistä hän neuvoi, kuinka vaippa oikein vaihdettiinkaan. Palasin töihin osa-aikaisesti pikkuhiljaa ensimmäisen kuukauden jälkeen ja kokoaikaisesti vauvan ollessa noin viiden kuukauden ikäinen.
Kun pariskunnan perheeseen syntyi pari vuotta myöhemmin toinen poika, Tarkiainen palasi säveltämään jo hieman tätä aiemmin.
Perhevapaauudistuksessa isän roolia ollaan kasvattamassa
Suomessa äidit käyttävät vanhempainvapaista keskimäärin 261 päivää eli lähes kaikki mahdolliset päivät ja isät keskimäärin 37 päivää. Isistä 77 prosenttia käytti vapaita.
Vireillä olevassa perhevapaauudistuksessa isälle kiintiöidyn vapaan osuutta ollaan pidentämässä nykyisestä yhdeksästä viikosta lähes neljään kuukauteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Johanna Närvin mukaan perhevapaauudistus on askel oikeaan suuntaan. Niin Suomessa kuin muualla Pohjoismaissa on hänen mukaansa nähty, että isien kiintiöt ovat tehokkain ja oikeastaan ainoa keino saada isät pitämään perhevapaita.
On paljon tutkimuksia, jotka osoittavat, että kun isä käyttää itsenäistä vapaata ja on yksin vastuussa lapsen hoidosta, se näkyy myöhemmin tasaisempana työnjakona.
Se heijastuu myös tiiviimpänä suhteena lapseen ja parisuhdetyytyväisyyteen. On helpompi ymmärtää kumppania, kun kumpikin on ollut vastuussa lapsesta ja toisaalta työelämässä lapsen ollessa pieni.
Närvin mukaan tarvitaan kuitenkin pidempiä hoitojaksoja, jotta vanhempien käytännöt todella muuttuisivat.
– Neljä kuukautta on jo parempi kuin yhdeksän viikkoa, mutta kovin tasa-arvoiseen tilanteeseen ei kovin nopealla vauhdilla päästä tälläkään uudistuksella.
"Valtaan ja vastuuseen kuuluu vapaus tehdä asiat omalla tyylillä"
Business and Professional Women Finland valitsi Tarkiaisen keväällä Vuoden naiseksi. Hän rohkaisi kiitospuheessaan nuoria naisia antamaan rohkeasti enemmän valtaa ja siten myös vastuuta miehilleen perheasioissa.
– Perhevapaauudistus mahdollistaa sen entistä paremmalla tavalla. Tähän valtaan ja vastuuseen kuuluu vapaus tehdä asiat omalla tyylillään ja luoda omannäköinen tunnelma kotiin ja vanhemmuuteen, Tarkiainen sanoo.
Itse hän sanoo saaneensa vastineena paitsi jatkaa uraansa, myös kokonaisuutena todennäköisesti kevyemmän vanhemmuuden, jossa vastuu on jakautunut alusta saakka kahdelle.
Esimerkiksi isän raskausaikainen varusteiden hankinta on johtanut siihen, että tämä hankkii edelleen lapsille uuden kauden varusteet ja pakkaa myös heidän tavaransa perhematkoille lähdettäessä.
– Parissa vuodessa miehestäni on kasvanut kaikin puolin kokonaisvaltainen, itsevarma isä, joka on hyötynyt emotionaalisesti valtavasti ”isyyden lahjasta”, kuten hän itse sanoo. Ja jos kaikki menee hyvin, saamme ensi syksynä jälleen perheenlisäystä, jo kolmannen vauvan neljän vuoden kuluessa!
Tarkiainen nostaa perheensä kokemuksista esiin myös isän lähivanhemmuutta koskevat, yllättävät rakenteelliset hankaluudet ja yhteiskunnan taholta tulevat kitkat. Esimerkiksi esikoisen neuvolakorttiin ilmestyi erityismerkintä ”tuli isän kanssa lääkärintarkastukseen”. Kelan äitiyspakkausta isä ei pystynyt edes hakemaan.
– Toivonkin, että tulevaisuudessa miehen lähivanhemmuuteen suhtaudutaan yhä suvaitsevaisemmin yhteiskunnan ja yleisten asenteiden tasolla. Isien kokema syrjintä heijastuu epäsuorasti paineena naisille pysyä kotona ja hoitaa lapset.
Isät pitävät vain muruja vapaista
Viime vuonna äidit pitivät kaikista vanhempainpäivärahapäivistä 90 prosenttia ja isät 10 prosenttia.
Isälle on korvamerkitty yhteensä yhdeksän viikkoa isyysvapaata. Isistä 77 prosenttia pitää isyysvapaata ainakin jonkin aikaa. Enemmistö heistä käyttää isyysvapaata 1–3 viikkoa lapsen syntymän aikaan. Vain 45 prosenttia isistä käyttää vanhempainvapaan jälkeen isälle tarjolla olevaa isyysvapaan jaksoa.
Parhaillaan suunnitteilla olevassa perhevapaauudistuksessa on tarkoitus jakaa vanhempainvapaa lähtökohtaisesti puoliksi vanhempien kesken. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2022.