Sunnuntaikäräjät: Onko uusien ta­va­roi­den os­ta­mi­nen van­ha­nai­kais­ta?

Vanhat kuvat: Nap­pu­lat ovat rie­muin­neet jal­ka­pal­los­ta Oulun tur­nauk­sis­sa 1970-lu­vul­ta lähtien

Mielipiteet: "Huo­ma­sin, että olin paljon po­si­tii­vi­sem­pi ilman ruutua" – Kai­kil­la nuo­ril­la pitäisi olla ruu­tu­ai­ka

Mainos: Black Friday -tarjouksena Kaleva Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

"Kaikki me olemme tämän ri­kok­sen uhreja" – syy­te­tyt toi­mit­ta­jat ovat syyt­tä­jän mukaan vas­tuus­sa Vies­ti­koe­kes­kus-ju­tus­ta, vaikka jul­kai­su­pää­tök­sen olisi Hel­sin­gin Sa­no­mien toi­mi­tuk­ses­sa tehnyt joku muu

Puolustus kritisoi sitä, etteivät syyttäjät aio esittää asiakirjoja, joiden sisältämiä turvallisuussalaisuuksia HS:n väitetään paljastaneen. Väitteet ovat nyt Puolustusvoimien "mielipiteiden" varassa, sanoo asianajaja.

Helsinki
Kuva on Helsingin Sanomien kohutusta salaisia asiakirjoja paljastaneesta Suomen tiedustelutoimintaa käsitelleestä jutusta.
Kuva on Helsingin Sanomien kohutusta salaisia asiakirjoja paljastaneesta Suomen tiedustelutoimintaa käsitelleestä jutusta.
Kuva: Lännen Media

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä kuultiin keskiviikkona syyttäjien ja puolustuksen asiaesittelyt.

Oikeudenkäynnissä on kyse HS:n 16. joulukuuta 2017 julkaisemasta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta artikkelikokonaisuudesta, joka koski Puolustusvoimien Viestikoekeskusta. Syyttäjän mukaan artikkelit sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa tietoa, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden takia määrätty salassa pidettäväksi.

– Kaikki me olemme tämän rikoksen uhreja, sanoi asiaesittelyssään syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen.

Syyttäjät vaativat kolmelle HS:n toimittajalle ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syyttäjän mukaan syytetyt, kaksi kirjoittajaa ja toisen kirjoittajan esimies ovat rikosvastuussa artikkelista. Hänen mukaansa vastuuta ei poista se, vaikka joku muu olisi viime kädessä päättänyt asiasta.

Rinkinen totesi puheenvuorossaan, että tietyissä tapauksissa myös salassa pidettävän tiedon julkistaminen voi olla yleisen edun mukaista. Tällaisesta tilanteesta ei hänen mukaansa Viestikoekeskus-artikkelin kohdalla ollut kyse.

– Mikään tärkeä syy ei ole oikeuttanut tällaisten tietojen paljastamiseen. Mitään epäkohtaa ei ole paljastettu.

Puolustus: Kyse Puolustusvoimien mielipiteistä

Puolustuksen toinen asianajaja Kai Kotiranta sanoi omassa puheenvuorossaan, että Viestikoekeskus-jutun julkaisupäätöksen on tehnyt lehden toimituksen johto, ei syytteessä olevat toimittajat.

Hänen mukaansa juttu siirrettiin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi toimituksen johdolle 14. joulukuuta, ja se hyväksyttiin ja sen julkaisemisesta päätettiin 15. joulukuuta. Syytetyillä toimittajilla ei Kotirannan mukaan ole ollut mitään tekemistä julkaisuprosessin tai päätöksenteon kanssa.

Kotiranta kritisoi asiaesittelyssään sitä, ettei syyttäjä aio yksilöidä asiakirjoja, joiden sisältämiä turvallisuussalaisuuksia uutisoinnissa väitetään paljastetun. Hänen mukaansa väitteissä on nyt kyse vain Puolustusvoimien esittämistä mielipiteistä.

Kotiranta puolusti Helsingin Sanomien toimintaa. Hänen mukaansa uutisoinnissa on ollut kyse merkittävästä asiasta ja siinä HS on toteuttanut perustehtäväänsä.

– Voi olla, että se ei miellytä kaikkia. Mutta median tehtävä ei ole miellyttää.

Asianajaja: Halmisen osuus ollut vähäinen

Toista syytteessä olevaa jutun kirjoittajaa Tuomo Pietiläistä edustavan asianajajan Timo Ylikantolan mukaan artikkelin tiedot ovat olleet yleistietoa ja saatavilla julkisista lähteistä. Syytteessä tarkoitettuja tietoja on puolustuksen mukaan julkaissut jopa Puolustusvoimat itse.

Puolustus aikoo esittää yhteensä parisataa kirjallista todistetta, muun muassa lehtijuttuja, Puolustusvoimien julkaisuja sekä viranomaisten ohjeita ja tiedotteita, jotka sen mukaan todistavat, että tiedot ovat olleet saatavilla julkisista lähteistä.

Kahta muuta syytettyä edustava Kotiranta sanoi, että julkaistun artikkelin toiseksi kirjoittajaksi merkityn Laura Halmisen rooli artikkelin tekemisessä oli olla Pietiläisen apuna. Hänen mukaansa Halminen lisäsi yli 23 000 merkin pituiseen juttuun kaiken kaikkiaan 160 merkkiä ja poisti siitä 12.

Pietiläisen esimiehenä toimineen Kalle Silfverbergin puolesta Kotiranta totesi muun muassa, että Silfverberg on tiennyt julkaistusta artikkelista, mutta ei ole tehnyt siihen liittyviä päätöksiä.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Syyttäjä: Ei merkitystä, vaikka päätös olisi tehty ylempänä

Kaikki syytetyt kiistävät syytteet.

Syytetyt ovat puolustuksissaan vedonneet myös siihen, etteivät he ole työskennelleet sellaisissa asemissa, joissa he olisivat voineet päättää artikkelin tai artikkelien julkaisemisesta. Puolustus ilmoitti tänään kutsuvansa uusina todistajina vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen ja päätoimittaja Antero Mukan. Heidän on tarkoitus todistaa siitä, ettei esimiestehtävissä työskennelleellä syytetyllä ole asemassaan ollut toimivaltaa tehdä kyseisiä päätöksiä.

Syyttäjien mukaan asiassa on yhä epäselvää, mitä Helsingin Sanomien johto on tehnyt ja tiennyt, onko se esimerkiksi hyväksynyt artikkelin julkaisemisen.

– Tässä asiassa on jäänyt epäselväksi, onko toimituksen ylempi johto hyväksynyt artikkelin ja onko se hyväksynyt sen nimenomaan sellaisessa muodossa, että siitä on ilmennyt turvallisuussalaisuudet.

Syyttäjät katsovat, ettei syytettyjen rikosvastuuta poista se, vaikka päätöksen olisi viime kädessä tehnyt joku muu.

– Rikosvastuulta ei voi välttyä sillä perusteella, että joku muu teki lopullisen hyväksymispäätöksen.

Niemi oli epäiltynä esitutkinnassa, mutta ei saanut syytettä

Esitutkinnassa KRP epäili rikoksesta myös HS:n toimituspäällikköä Esa Mäkistä sekä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. He eivät kuitenkaan saaneet syytettä. Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua. Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi syyttäjän mukaan epäselväksi.

KRP:n luovuttamasta esitutkintamateriaalista kävi kuitenkin ilmi, että lehden entisen toimituspäällikön Erja Yläjärven mukaan Niemi tiesi julkaistusta artikkelista viimeistään kaksi päivää aiemmin. Yläjärvi kertoo olleensa paikalla 14. joulukuuta järjestetyssä suunnittelukokouksessa, ja hänen muistikuvansa mukaan myös Niemi kävi kokouksessa. Yläjärven mukaan artikkelista ei tehty julkaisupäätöstä vielä tuolloin.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoi viime viikolla, ettei aio uuden tiedon takia arvioida uudelleen Niemen syyttämättäjättämistä.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Juttua päivitetty kello 18.30.