Kirkko: Ana­lyy­si: Ta­sa-ar­voi­sen avio­lii­ton kan­nat­ta­jien kut­su­mi­nen vih­reik­si mie­hik­si ylittää rajan

Palkinnot: Vuoden 2022 Teos­to-pal­kin­to jaetaan neljän pal­ki­tun kesken

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Tilaajille

Jutun takaa: Toisen ihmisen ni­mit­te­ly vaatii har­kin­taa – sa­nan­va­pau­del­la on rajansa

Natsipelle-sanasta sakot saanut toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoo arvostelee uudessa kirjassaan poliisin ja oikeuslaitoksen tietämättömyyttä verkkohäirinnästä.

Asianajaja Martina Kronström (vas.) avusti toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoota Oulun käräjäoikeudessa kevättalvella 2019. Vehkoon saama tuomio kunnianloukkauksesta on nyt Korkeimman oikeuden käsittelyssä.
Asianajaja Martina Kronström (vas.) avusti toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoota Oulun käräjäoikeudessa kevättalvella 2019. Vehkoon saama tuomio kunnianloukkauksesta on nyt Korkeimman oikeuden käsittelyssä.
Kuva: Teija Soini/Arkisto

Korkeimmalta oikeudelta odotetaan nyt linjavetoa, voiko henkilön nimetä natsipelleksi julkisuudessa. Ylin oikeusaste punnitsee ihmiseen kohdistuvien ilmaisujen rajoja kun se käsittelee toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon saamaa tuomiota kunnianloukkauksesta.

Oulun käräjäoikeus määräsi huhtikuussa 2019 Vehkoolle sakkoja. Se katsoi Vehkoon loukanneen oululaisen Junes Lokan kunniaa kutsumalla tätä yksityisessä Facebook-tekstissään vuonna 2016 ”natsipelleksi, rasistiksi ja natsiksi”. Rovaniemen hovioikeus säilytti käräjäoikeuden päätöksen.