Vuosi kääntyy loppuaan kohden ja kauan kokoon kursitun hyvinvointialueen taival alkaa toden teolla. Kehittämistyössä on uurastettu vuosikausia ja paljon uutta hyvää on saatu aikaiseksikin. Esimerkiksi kotikuntoutushankkeen selvitystyön perusteella monen ikäihmisen tilanne on parantunut, kun asioita on alettu tehdä mielekkäämmällä, asiakkaan toimintakykyä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla.
Samoin muistisairaan hoitopolkua on viety toiveita herättävään suuntaan. Koko alueelle on esimerkiksi tulossa yksi yhteinen numero, josta voi kysyä muistiasioista ja saada ohjausta eteenpäin.
Ilmassa on kuitenkin paljon myös huolenaiheita. Miten palvelut toteutuvat hyvinvointialueella? Muuttuuko kaikki. Asiantuntijat ovat lohduttaneet, että aluksi kaikki jatkuu totutulla tavalla. Uudistukset toteutuvat vähitellen. Ihan viime päivinä mediassa on puhuttu päivystysten ruuhkautumisesta ja ihmisistä, jotka pahimmillaan odottavat erikoissairaanhoidon paikoilla pääsyä tarvitsemaansa hoivaan.
Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty erityisiä hoivapäivystysyksiköitä. Idea on hyvä. Kehittämistyötä tarvitaan jatkuvasti. Hyvinvointialue ei tule kerralla valmiiksi.
Yksi huolenaihe on lisääntyvät digitaaliset palvelut, joista tunnutaan toivottavan messiasta kaikenlaiseen resurssipulaan. Ajan kanssa digitalisaatio varmasti tuokin helpotusta. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä tosiasia, että monet ikäihmiset tai muuten digivaltaväylältä syrjäpoluille joutuneet saattavat jäädä jopa kokonaan ilman tarvitsemiaan palveluita, koska eivät osaa suunnistaa digipoluilla.
Kaikilla ei ole tietokonetta eikä älypuhelinta, ja vaikka olisikin, niiden käyttö ei luonnistu.