Sinivalkoinen nauha on ohut ja sitä leikkaavat neljä hahmoa näyttävät lähes kääpiöiltä, kun takana kohoaa massiivinen kartonkikone. Lähes puoli kilometriä pitkästä ja kymmeneen metriin kurkottavasta koneesta näkyy vain alkupää, mutta jo se mykistää koollaan.
Oulussa vihittiin elokuun puolivälissä käyttöön Stora Enson moderni kartonkitehdas. Nauhaa leikanneet ”kääpiöt” olivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), Storan toimitusjohtaja Hans Sohlström, hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan ja pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen.
Aivan halvalla jättimäinen kone ei Nuottasaareen noussut. Investoinnin arvo oli yli miljardi euroa. Se työllistää suoraan 900 ihmistä ja välillisesti puunhankinnassa ja muissa alihankinnoissa vähintään toisen mokoman.
Odotukset ovat kovat. Kone jauhaa täyteen vauhtiin päästessään yhtiölle 800 miljoonan euron vuositulot.
Kartonkikoneen alta suljettiin paperikone. Digimaailmassa paperin kysyntä vaimenee. Kartonki on hyvä korvaaja. Kartongista saadaan tonnia kohti kaksinkertainen hinta selluun ja paperiin verrattuna. Jalostusaste nousee.
Uuden koneen startti on paitsi Oululle myös koko Suomelle sitä, mitä maamme nyt tarvitsee. Iso investointi, joka tuo vientituloja.
Oulussa vietetään syyskuun alussa toista vastaavaa ilon juhlaa. Nokia vihkii käyttöön massiiviset tuotantotilansa kaupungin pohjoispuolella.
Uusi Linnanmaan-Ritaharjun kampus tarjoaa tilat 2 300 Nokian työntekijälle. Oulun kampukseen liittyy suuria odotuksia. Se pyrkii maailman johtavaksi uuden sukupolven matkaviestinverkkojen valmistajaksi. 6G on jo kehittäjien työpöydällä pitkällä.
Nokian investointi kantaa korkean teknologian menestyslippua eteenpäin Oulun seudulla. Se kannustaa monia pienempiä teknoyhtiöitä, joita kaupungissa piisaa.
Samaan aikaan kun nämä jätti-investoinnit ovat jo käyttöönottovaiheessa, julkistetaan jatkuvasti pienempiä investointeja. Päivän sana on erityisesti uusiutuva energia.
Energiainvestointeja syntyy nyt kuin sieniä sadesyksynä. Tuoreimmista kerrottiin elokuussa.
Kiiminkiin on tulossa iso aurinkopuisto. Myös Limingassa kerrottiin alkuviikosta ison aurinkovoimalan rakentamisesta. Utajärvi hamuaa isoa datakeskusta.
Sähkön varastointiin ja datakeskuksiin investoidaan kiihtyvään tahtiin. Perämeren jättimäiset merituulivoimalat odottavat lopullisia päätöksiä.
Kuuma kysymys on se, milloin nämä valonpilkahdukset luovat uskoa myös meihin kuluttajiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n keskiviikkona julkistaman barometrin mukaan elinkeinoelämän luottamus on parantumassa, mutta kuluttajien luottamus talouteen oli elokuussa yhä heikko.
Suomen talous on ollut enemmän tai vähemmän käsijarru päällä viimeksi kuluneet pari vuosikymmentä.
Kotitalouksien kulutus muodostaa ison osan taloudesta. Jos se ei lähde liikkeelle, talous mataa edelleen pitkälle tulevaan.
Kotitalouksien talletukset ovat nousseet ennätyslukemiin. Rahaa makuutetaan pankissa sen sijasta, että ostettaisiin asuntoja ja autoja sekä pienempiä tavaroita.
Työttömyyden pelko, Venäjän hyökkäyssota ja Trumpin aggressiivisen poukkoileva politiikka ovat säikyttäneet ihmiset koloihin, joista olisi hyvä lopulta kömpiä ulos maailmaan.
Se maailma menee eteenpäin, yritykset investoivat, kaiken sotakurjuuden keskellä on paljon mahdollisuuksia. Korkotaso on jo kohtuullinen.
Kun myönteinen vire tarttuu ihmisiin, Suomen talouden pitkäaikaiset murheet väistyvät ainakin hieman taaemmas.
Talouskasvu on lopulta ainoa tae sille, että nyt horjahteleva hyvinvointivaltio palveluineen voidaan turvata. Kasvua ei synny, jos ihmisten usko tulevaan ei kohene.
.