Kaavoitus: Vä­li­ky­län ja Ruskon teol­li­suus­aluei­den väliin suun­ni­tel­laan uutta työ­paik­ka-aluet­ta

Sää: Ke­vät­tal­ven nätit päivät jat­ku­vat Oulun seu­dul­la, kes­ki­viik­ko­na voi tulla lisää lunta

Luitko jo tämän: Oulun ke­hu­tul­la tont­ti­po­li­tii­kal­la on kään­tö­puo­len­sa – Ve­ron­mak­sa­jien rahoja on myös tuh­lat­tu, arvioi apu­lais­pro­fes­so­ri

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

It­se­tun­toi­nen oppilas ei tunne tar­vet­ta kiusata – jos koulun henki il­mai­see ar­vos­tus­ta, op­pi­las­läh­töi­syyt­tä ja kun­nioi­tus­ta, niin it­se­tun­to ra­ken­tuu muun opin ohessa

Ennen kuin joku menettää henkensä koulupäivän aikana, on syytä tarkastella muutamia kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Olen tutkinut aihetta kasvatuspsykologian lopputyössäni 1990-luvun alussa, ja ainoa mainittava tutkimustulos oli, että oppilailta kannattaa kysyä mikä lisää hyvinvointia. Heillä on selkeät käsitykset asiasta.

Suomessa akateemiset ja älylliset näytöt ovat tärkeitä. Esikoulun jälkeen kouluvalmiutta selviteltäessä sosiaalinen pärjääminen ja kaveritaidot katoavat oudosti koulun arvomaailmasta.

Koivuniemen herralla, tupenrapinoilla, tukkapöllyllä ja luunapeilla kasvatettu kansa hakee rangaistuksia keinoksi kouluväkivaltaan. Mielestäni ne ovat pintaratkaisuja. Ei ole kauaa siitä, kun opettaja sai karttakepillä hakata oppilaitaan tai pestä saippualla oppilaan suun. Tunneäly saadaan helposti tukahdutettua väkivaltaisella kasvatuksella.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.