Pohjois-Pohjanmaan maantiet uhkaavat jäädä ilman rahoitusta. Valtion maanteistä sekä radoista ja vesiväylistä vastaava Väylävirasto ei aio aloittaa lähivuosina yhtään suunnitelmaa uusista tiehankkeista Pohjois-Pohjanmaalla.
Väylävirasto ohjaa tierakentamista Suomessa. Rahoitus jakaantuu teiden ylläpitoon, suunnitteluun ja investointeihin. Ylläpito säilyttää olemassa olevaa tieverkkoa ajokunnossa. Uudet suunnittelukohteet ratkaistaan tarpeen mukaan. Investoinnit kohdistetaan kiireellisiin ja vaikutukseltaan tärkeisiin kohteisiin.
Kuten Pohjois-Pohjanmaan suunnittelujohtaja Markus Erkkilä toteaa Kalevan haastattelussa, valtion rahoitusta maakunnan maantieverkkoon ei ole odotettavissa, jos uusia kohteita ei edes suunnitella. Samaan aikaan raha maanteiden ylläpitokorjauksiin vähentyy.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä esitti aikaisemmin kevättalvella, että valtio voisi säästää kerimällä asfaltit pois maaseudulta ja muuttamalla tiet soralle. Niemelän mielestä harvaan asutuilla seuduilla riittäisi, että valtio keskittyisi pääreittien ylläpitoon paikkakuntien välillä.
Pohjois-Suomen vähäliikenteisille alueille tulevaisuus ei lupaa yhdenvertaisuutta. Maanteiden kunto heikkenee ja korjaustarve lisääntyy. Huonoista kulkuväylistä kärsivät pitkien etäisyyksien takana asuvat ihmiset sekä kuljetusliikenne siellä.
Tiehankkeiden toteutuksesta päättää viime kädessä eduskunta. Rahoitus eri kohteisiin ratkaistaan valtion kehysriihessä ja budjettiriihessä. Pohjois-Pohjanmaalta valituilla kansanedustajilla on vaikutusvaltaa siihen, miten ja mihin tierahaa maakuntaan tulee.
Väyläviraston ohjelmakokonaisuus väylien ylläpidosta, suunnittelusta ja investoinneista on parhaillaan lausuntakierroksella. Sidosryhmät sekä myös kansalaiset voivat antaa palautetta elokuun loppuun saakka, joten eri tahojen kannattaa herätä muistuttamaan tärkeistä tiekohteista.
Erityisesti maakunnan kansanedustajien on aika ryhdistäytyä. Heidäthän on valittu edustamaan myös alueen ihmisten etuja, joten heiltä on syytä perätä puheenvuoroja tärkeistä liikennepoliittista linjauksistaan. Mikseivät Pohjois-Pohjanmaan hankkeet etene?
Oulun seudulla väylähankkeiden enin rahoitus kohdistuu maanteiden sijasta rautateihin, mikä on perusteltua ihmisten liikkuvuuden sekä alueen elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Kärkilistalla on Liminka-Oulu -kaksoisraide. Myös Oulun henkilöratapiha saa rahaa. Vesiväylistä Oulun sataman yhden väylä leventämiseen on luvassa tukea.
Maantiekohteista Väyläviraston suunnittelussa on jo Iin ohikulkutie Valtatie 4:llä. Kuusamontiellä eli Valtatie 20:lla puolestaan suunnitellaan Korvenkylä–Kiiminki -välin parantamista nelikaistaiseksi. Listalle on päässyt myös Iijoen sillan kunnostus Yli-Iissä.
Huomattavaa on, että Väylävirasto nostaa tärkeiksi kohteiksi pyöräteitä, joille oletetaan löytyvän pyöräilyliikennettä asutuskeskittymien kesken. Suunnitteluun nousevat pyörätiet Oulun ja Muhoksen sekä Oulun ja Kempeleen välille. Sijoitukset pyöräilyväyliin kertovat liikennepolitiikasta, jolla edistetään kestävyyttä sekä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.