Ii­läi­nen Antti J. Lei­no­nen jälleen voi­tok­kaa­na: Nyt heltisi Suomen ku­va­jour­na­lis­tien pal­kin­to par­haas­ta ku­va­es­sees­tä

Suomen kuvajournalistien järjestämään Kuvajournalismikilpailuun osallistui 70 kuvaajaa.

Iiläinen Antti J. Leinonen (s.1976) palkittiin torstaina viime vuoden parhaasta kuvaesseestä Suomen kuvajournalistien kilpailussa.

Kuvaesseensä aiheena Leinosella on ollut Michiganin suomalaissiirtolaisten jälkeläisten elämä.

Tuomariston perustelujen mukaan Leinosella on erinomainen kyky havaita yllättäviä ja absurdeja yksityiskohtia ja vangita hienoja, outoja hetkiä.

"Laastari ikkunassa, nippuside joka pitää saunavihdan kasassa ja pienen pojan katse – sarja on täynnä tarinoita ja merkityksiä. Siitä tulee myös vaikutelma, että kuvaaja on saanut yhteyden kuvattavaan ympäristöön ja sen ihmisiin. Kuvat eivät ole toiseuttavia, ja vaikka sarja on hyvin klassinen, sen lämmin huumori tekee siitä aivan omanlaisensa."

Amerikansuomalainen Tim Makela rentoutuu saunassaan. Laastarilla korjattu ikkuna. Suomalais-amerikkalainen Diane Jurva tulossa takapihan saunastaan.
Amerikansuomalainen Tim Makela rentoutuu saunassaan.
Amerikansuomalainen Tim Makela rentoutuu saunassaan.
Kuva: Antti J. Leinonen

Pitkään pohjoissuomalaista ja amerikansuomalaista elämää dokumentoineelle Leinoselle myönnettiin juuri myös Patricia Seppälän säätiön kuvajournalismipalkinto. Vuonna 2021 hänet valittiin Vuoden kuvajournalistiksi.

Leinonen julkaisi maaliskuussa kirjan Pyynti, jossa hän seurasi yhdeksän vuoden ajan Perämeren kalastajia.

Kotoaan Iistä tavoitettu Antti J. Leinonen kertoo, että oli melkoinen sattuma, että molemmat palkinnot tulivat niin peräkanaa, ja lisäksi kirja ilmestyi vain vähän aikaa sitten.

– Tuntuu tosi hienolta. Nyt on kova meininki.

Molemmat palkinnot olivat Leinoselle positiivisia yllätyksiä. Kun Patricia Seppälän säätiön palkinnosta soitettiin, Leinonen säikähti ensin onko jokin pielessä.

Kuvajournalistien kilpailun voittoisa kuvaessee on osa Leinosen amerikansuomalaisuutta tutkivaa projektia, jota hän on työstänyt jo kuusi vuotta. Valmiiksi projekti ei toki ole vielä tullut.

– Tämä oli vain välitilinpäätös ja oikein hyvä välitilinpäätös.

Antti J. Leinonen on työskennellyt freelancer-valokuvaajana ja -videokuvaajana vuodesta 2002.
Antti J. Leinonen on työskennellyt freelancer-valokuvaajana ja -videokuvaajana vuodesta 2002.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Tämän vuoden kilpailussa Vuoden kuvajournalistiksi valittiin Mikko Suutarinen, joka on erikoistunut muun muassa dokumentaariseen valokuvaukseen. Tuomariston mukaan hänellä on erinomainen ymmärrys värin käytöstä ja hänen kuvansa ovat johdonmukaisesti laadukkaita.

Vuoden lehtikuvan on ottanut sekä Suomessa että ulkomailla työskentelevä lehtikuvaaja Johanna Erjonsalo. Kuvassa pienessä Aspön saaressa asuvasta avioparista on vahva tunnelataus, yhdistelmä herkkyyttä ja vahvuutta, sanotaan palkintoperusteluissa.

Suomen kuvajournalistien järjestämään Kuvajournalismikilpailuun osallistui 70 kuvaajaa. Aiemmin kilpailun nimi oli Vuoden lehtikuvat.

Palkitut Antti J. Leinonen (vas.), Mikko Suutarinen, Henrietta Soininen, Antti Haanpää, Rio Gandara, Outi Neuvonen, Johanna Erjonsalo, Jussi Nukari ja Miska Puumala (oik.) Kuvajournalismi 2023 -kilpailun voittajien eli vuoden 2023 parhaimpien lehtikuvien julkistustilaisuudessa torstaina.
Palkitut Antti J. Leinonen (vas.), Mikko Suutarinen, Henrietta Soininen, Antti Haanpää, Rio Gandara, Outi Neuvonen, Johanna Erjonsalo, Jussi Nukari ja Miska Puumala (oik.) Kuvajournalismi 2023 -kilpailun voittajien eli vuoden 2023 parhaimpien lehtikuvien julkistustilaisuudessa torstaina.
Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Vuoden urheilukuvan on ottanut Rio Gandara, henkilökuvan Antti Haanpää, uutiskuvan Antti Yrjönen ja reportaasin kuvat Outi Neuvonen. Uusi kuvajournalisti -palkinnon sai puolestaan Henrietta Soininen.

Yleisön suosikki oli Rio Gandaran kuva, jossa sodassa kaatuneen sotilaan ruumis on tuotu takaisin Itä-Ukrainasta kotirintamalle.

Kunniamaininnan saivat eri sarjoissa Johanna Erjonsalo, Jussi Nukari, Jukka Ritola ja Miska Puumala.

Tuomaristoon kuuluivat kuvataidekriitikko Helen Korpak, dokumenttielokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Mia Halme sekä kanadalainen valokuvaaja ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Donald Weber.

Pienet tapahtumat kiinnittivät huomiota

Tämän vuonna kilpailuun lähetettiin paljon kuvia vuoden suurimmista poliittisista tapahtumista ja tunnetuista henkilöistä, kuten Sanna Marinista, mutta ne eivät tuomariston mukaan yltäneet parhaimmistoon.

Sen sijaan huomiota kiinnittivät kuvat ja kuvasarjat, joissa oli onnistuttu intiimillä ja erityisellä tavalla tulkitsemaan ihmiselämän pienempiä tapahtumia ja yksityiskohtia.

– Rakastin kuvia, jotka pääsivät yllättämään ja avasivat näkymän sellaiseen Suomeen, jota en vielä tunne. Vasta muutama kuukausi sitten Suomeen muuttaneena erityisesti suurten poliittisten tapahtumien ulkopuolelle jäävien tarinoiden näkeminen oli valaisevaa, kuvaili Weber tiedotteessa.

Kilpailussa menestyneet kuvat ovat esillä Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä.
Kilpailussa menestyneet kuvat ovat esillä Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä.
Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Lue lisää: Ii­läi­nen Antti J. Lei­no­nen kuvasi Pe­rä­me­ren ka­las­ta­jia 9 vuotta – Val­mis­ta tuli vasta, kun hän löysi Elina Halosen Kellon Ki­vi­nie­mes­tä

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä