Ii tuottaa tuu­li­säh­köä 10-ker­tai­ses­ti yli tar­peen­sa ja tuo­tan­to vain kasvaa – Puhtaan ener­gian run­sau­den us­ko­taan hou­kut­te­le­van suur­in­ves­toin­te­ja

Iin kunnan elinvoimajohtaja Helena Illikainen sekä Nordic Generationin toimitusjohtaja Marko Salmela ja hankekehitysjohtaja Petteri Mäenpää katsovat, että Iillä on vetovoimaa kestävän teollisuuden investointeihin.

Voisiko Ii olla tulevaisuudessa valtakunnallisesti merkittävä vihreän teknologian ja kestävän tuotannon keskittymä?

Kestävää kasvua vauhdittavan kunnan visio ja tahtotila luovat sille loistavat edellytykset, sillä kunta aktiivisesti edistää uusiutuvan energian tuotantoa alueellaan.

Käynnissä on lukuisia tuulivoimahankkeita, joiden kaikkien toteutuessa Iissä tuotettaisiin tulevaisuudessa yli 2 000 megawattia tuulisähköä. Luvun päälle lasketaan vielä aurinko- ja vesivoiman tuotantokapasiteetit.

”Hanhikivi 1 -ydinvoimalan suunniteltu teho olisi ollut 1 200 MW, joka olisi kattanut noin 10 % koko Suomen sähkönkulutuksesta. Esimerkistä saa käsityksen puhtaan energian hankkeidemme mittaluokasta”, vertaa Iin elinvoimajohtaja Helena Illikainen.

Runsas puhdas energia avaa mahdollisuuksia

Iissä tuotetaan tuulisähköä jo nyt 10-kertaisesti yli oman kulutuksen, ja sähkö on siten paikkakuntalaisille edullista. Tuotantokapasiteetin roimalla kasvattamisella puolestaan vahvistetaan koko maan energiaomavaraisuutta ja kestävää kehitystä sekä tasataan sähkön hinnan heilahteluja.

Ennen kaikkea sillä luodaan edellytyksiä kestäville teollisuusinvestoinneille, jotka vaativat runsaasti energiaa. Sellaisia ovat muun muassa Power-to-X -teknologiat, joissa puhtaalla sähköllä tuotetaan esimerkiksi vetykaasusta niin sanottuja sähköpolttoaineita korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

”Iissä on ymmärretty, että jos tarjolla on halpaa uusiutuvaa energiaa, se herättää vääjäämättä kiinnostusta hyödyntää sitä. Esimerkiksi Power-to-X -ratkaisujen kehittäjiä mahdollisuus varmasti kiinnostaa”, kertoo Nordic Generationin toimitusjohtaja Marko Salmela.

Saman pöydän ääreen istuminen on perusedellytys yhteisymmärryksen löytämiselle ja hankkeiden etenemiselle.

Nordic Generation on tuuli- ja aurinkoenergiaan erikoistunut hankekehittäjä, josta sukeutuu hankkeidensa valmistuessa puhtaan energian tuottaja. Se on yksi niistä tahoista, jotka ovat kehittämässä Iin kanssa alueen puhtaan energian tuotantokapasiteettia.

Hankkeita yrityksellä on ympäri Suomen, ja kaksi niistä sijaitsee Iissä: suunnittelussa ovat Luola-aavan 120 MW:n aurinkopuisto sekä Kivimaan 15 tuulivoimalan kokonaisuus Kuivaniemessä, tuotantoteholtaan 110 MW. Iin hankkeissa puhutaan yli 200 miljoonan investoinneista.

Suunnitelmien mukaan aurinkovoimalan sähköntuotanto käynnistyy vuonna 2025, tuulivoimalan vuotta myöhemmin. Nordic Generationin hankekehitysjohtaja Petteri Mäenpää on aikataulun toteutumisen suhteen luottavainen.

”Päätöksenteko Iissä on sen verran kauaskatseista, että kuntaan on helppo sitoutua. Voi luottaa siihen, että kunta haluaa alueelleen näitä hankkeita ja sitoutuu niiden edistämiseen. Muillakin toimijoilla on käynnissä hankkeita, mikä kertoo sen, että luottoa tulevaisuudennäkymiin ja isoihin tulevaisuuden teollisuushankkeisiin löytyy”, Mäenpää vakuuttaa.

Sijainti, työvoima ja palvelut vetävät puoleensa

Mihin tulevaisuudenusko sitten perustuu? Kestävä kehitys ruokkii sopivien investointikohteiden kysyntää ja tiukentaa pelisääntöjä. Silloin tarvitaan tarjontaa otollisella sijainnilla.

”Investointipäätöstä pohtiva teollinen toimija kysyy ensin, onko alueella riittävästi puhdasta energiaa ja koulutettua väkeä töihin. Nollapäästöinen energia ja vastuullisen tuotannon todistaminen voivat olla rahoituksen edellytys”, Salmela tiivistää.

Iin aseman Salmela näkee tulevaisuuden teollisuusinvestointien suhteen houkuttelevana.

”Iin sijainti on erinomainen. Oulun iso talousalue on aivan kyljessä kiinni, ja korkeakoulut tuottavat asiantuntijoita koko ajan. Kulkuyhteydet ovat hyvät, ja satamia on lähialueella useita”, Salmela luonnehtii.

Salmela tähdentää, että varsinkin vetytalouden prosessit ovat riippuvaisia paitsi puhtaasta energiasta, myös vedestä, jota merenrantakunnassa riittää.

Monet niistä syistä, jotka ovat merkittäviä teollisuuden investoijille, käyvät yksiin myös puhtaan energian tuottajan toimintaedellytysten kanssa: kulkuyhteydet, sijainti sekä paikalliset palvelut ja osaaminen.

”Kaikkiin rakentamisen vaiheisiin löytyy Iistä osaajia – suunnittelusta toteutukseen ja tuulivoimaloiden huoltoon. Meille on tärkeää, että kunnan avustuksella löydämme nimenomaan paikallisia tekijöitä urakoihin”, Mäenpää korostaa.

”Kun urakoitsijat ja palvelut löytyvät paikkakunnalta, se hillitsee hankkeen kustannuksia, mikä on tärkeää investointipäätöstä tehtäessä”, Salmela täydentää.

Illikainen näkee, että voimalahankkeiden hyödyt verotuloineen ja työllisyysvaikutuksineen ovat jo itsessään kuntalaisille merkittäviä. Varsinainen päämäärä on tätäkin kunnianhimoisempi eli houkutella alueelle puhtaasta energiasta hyötyviä toimijoita.

Ii ja Nordic Generation ovat yksimielisiä siitä, että alue ei ole vain energiantuotantoalusta. Voimalahankkeiden hyötyjen halutaan jalkautuvan laajasti alueen hyväksi.

”Koko hanke tarvitsee paljon paikallisia palveluita, mikä luo elinvoimaa ja hyötyjä paikallisesti. Meille on olennaista, että pystymme hyötymään täällä tuotetusta energiasta: ensisijaisesti siten, että se tuottaa meille kestäviä investointeja jatkossakin”, Illikainen valottaa kunnan näkökulmaa.

Iissä katsotaan eteenpäin

Illikaisen luotto siihen, että kaikki suunnitellut voimalahankkeet toteutuvat, on vankka. Kunta omalta osaltaan pyrkii kaikin tavoin siihen, että hankkeet etenevät jouhevasti kohti onnistunutta lopputulosta.

Kaikki on kiinni tahtotilasta.

”Mikään hanke ei toteudu, jos kunta ei maankäytöllisesti mahdollista hankkeita. Me haluamme kuntaan investointeja ja siksi kehitämme maankäyttöä ja tarjoamme alustoja uusille investoinneille”, Illikainen kuvailee Iin mielenmaisemaa.

Hankkeiden onnistumisen kannalta Iillä on hihassaan poikkeuksellinen valttikortti, sillä maankäytön ja yrityselämän ymmärrys löytyvät samasta paikasta. Illikaisella osaamista on molemmilta saroilta, mikä on kuntakentässä harvinaista – monin paikoin nämä rajapinnat ovat kaukana toisistaan, mikä hidastaa hankkeita.

Illikainen korostaa, että onnistumisen edellytyksiä luodaan ennen kaikkea dialogilla ja yhteistyöllä, jossa viestiä välitetään tehokkaasti kuntalaisten ja hanketoimijan välillä. Tarkoitus on luoda kaikinpuolista ymmärrystä ja hakea ratkaisuja aktiivisesti.

Kunnan roolin hän tiivistää motollaan.

”Olen kuntalaisten ja yritysten palvelija. Meidän tehtävänämme on täällä palvella”, Illikainen kiteyttää.

Hanketoimijan näkökulmasta asiaa tarkasteleva Salmela allekirjoittaa lausuman.

”Ii on loistava esimerkki kunnasta, joka katsoo eteenpäin ja ottaa vastuuta kehittämisestä. Tukea saa kaavoitukseen ja luvitukseen, ja lisäksi annetaan selvät rajat mutta kerrotaan myös mahdollisuudet”, Salmela avaa.

Salmela katsoo myös, että päätöksentekoon asioita viedään nopeasti. Hän uskoo, että jouheva yhteistyö on seurausta Iin tahtotilasta, myönteisestä poliittisesta ilmapiiristä sekä kuntalaisten kauaskatseisuudesta.

”On olennaista, että poliittiset, vaaleilla valitut edustajat suhtautuvat hankkeisiin myönteisesti. Se tarkoittaa, että hankkeisiin liittyvät asiat on esitelty hyvin poliittisilla areenoilla. Näin yhteinen tahtotila on voitu saavuttaa, vaikka poliittisia näkökulmia riittää,” Salmela analysoi Iin hengen taustatekijöitä.