Nykyisin kirjoitellaan paljon nuorten huolista tulevaisuudestaan. Kerta ei ole ensimmäinen. 1960-luvulla niin sanotut suuret ikäluokat tulivat työikään. Näkymät olivat silloinkin kohtalaisen synkät, kun vain osalle tuntui löytyvän palkallista työtä, vaikka maassa oli hirvittävästi tekemätöntä työtä.
Silloin useamman ”vuosikerran” porukasta lähti melkoinen joukko ruotsalaisten tehtaiden palkkalistoille vaurastuttamaan itseään ja Ruotsia. Tämän ajan nuoret voisivat tehdä samoin. Heillä se on helpompaa kuin heidän isovanhemmillaan, kun ovat saaneet paljon paremman koulutuksen vieraisiin kieliin.
Nyt alkaa vaikuttaa siltä, kun me suurten ikäluokkien Suomeen työllistyneet tulemme siihen ikään ja kuntoon, ettemme enää kykene omin voimin huolehtimaan itsestämme, niin pitääkö meidän loppujenkin muuttaa nyt ruotsalaisten hoivattavaksi elämämme viimeisiksi vuosiksi.
Suomiriepu kun ei kykene meitä, jotka olemme sen hyvinvointivaltioksi rakentaneet, palvelemaan loppuvuosinamme. Vai pitääkö laittaa alulle kansalaisadressi keräämään nimiä, että eduskunta 1920-luvulla lakkautetun huutolaislain uudistaisi kielellisesti nykyaikaiseen muotoon ja laittaisi sen sitten voimaan pikaisesti. Silloin valtion rahaa riittäisi hyvinkin hallinnon paisuttamiseen, kun hoivan tarpeessa olevat myytäisiin huutokaupalla hoivattavaksi sille, joka sen halvimmalla tekisi.
Eihän se paljon maksaisi, kun hoidokki makaisi sängyssään lakanaan käärittynä peiton alla ja saisi päivässä pari leivänkannikkaa ja litran vettä henkensä pitimiksi. Virikkeeksi elämään riittäisi se, kun saisi katseella seurata terveempien touhuja. Tämän ”kaiken hyvän” olemme ansainneet, kun olemme äänestäneet väärät henkilöt hoitamaan yhteisiä asioitamme.
Naisetkin ovat taas piristyneet vaatimaan ihan aikuisten oikeaa tasa-arvoa itselleen. Hyvä näin. Annan nyt neuvon, jota noudattaen pääsette tasa-arvon huipulle, ei ihan heti, mutta ajan kanssa, kunhan maltatte tehdä neuvoni mukaan.
Suomessa(kin) on kansasta päälukuisesti enemmistö naisilla. Miehistä vaaleissa äänestää korkeintaan vähän yli puolet, niin jos kaikki naiset kaikissa vaaleissa äänestäisivät pelkästään naisehdokkaita, niin kohta olisi heillä määräenemmistö kaikissa päättävissä elimissä. Silloin olisi kohtalaisen helppoa tehdä naisten tasa-arvosta miehiin nähden sellaiset lait, ettei pitäisi olla valittamista, paitsi ehkä miesrievuilla. Se siitä, ja seuraan kuinka käy.
Raimo Anttila
Ylivieska