Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Historia: Oulussa riitti ra­ken­ta­mi­sen rys­ket­tä 2000-lu­vun alussa, kun Kaak­ku­ri paisui ja Nokiaa ra­ken­net­tiin

Jääkiekko: Kärpät hävisi taas, putosi sarjan pe­rän­pi­tä­jäk­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Hoi­to­ve­lan ja jonojen pur­ka­mi­seen tar­vi­taan kii­rees­ti ohjelma - kes­kus­ta valmis yh­teis­työ­hön myös op­po­si­tion kanssa

Keskustaryhmä nosti esille kuntien huonon tilanteen. Budjettiriihessä ei vielä euromääräisiä summia; kuntien näkymä yhtä sumuinen kuin valtiontalouden.


Keskusta on huolissaan kasvavasta hoitovelasta ja pidentyneistä hoitojonoista.

– Hoitovelka uhkaa asettaa etenkin pienituloiset ja julkista terveydenhuoltoa käyttävät eriarvoiseen asemaan, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen totesi.

Hänen mukaansa terveydenhuollon varautuminen koronaan ei saa estää ihmisten hoitoon pääsyä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kantaa huoltoa hoitovelasta. Ryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli korosti, että Suomeen tarvitaan ratkaisuja, joilla vientiyritykset pärjäävät koronakurimuksessa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kantaa huoltoa hoitovelasta. Ryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli korosti, että Suomeen tarvitaan ratkaisuja, joilla vientiyritykset pärjäävät koronakurimuksessa.

– Tämän vuoksi tautitilanne on arvioitava eri puolilla maata aiempaa tarkemmin. Esimerkiksi leikkauksia ei ole perusteltua perua varmuuden vuoksi alueilla, joissa tautitapauksia ei ole, tai niitä on hyvin vähän, hän teroitti.

Nopeaa reagointia

Keskustan eduskuntaryhmä jatkoi kesäkokoustaan perjantaina Hämeenlinnassa.

Koronatilanteesta keskusteltiin pitkään. Lopputulos oli, että ryhmä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä nopeaa reagointia.

– Ministeriön on kiireesti valmisteltava ohjelma hoitovelan ja hoitojonojen purkamisesta. On toivottavaa, että hallitus voi päättää siitä mahdollisimman pian. Kunnille ja sairaanhoitopiireille on myös turvattava riittävät voimavarat.

Keskustalta tuli myös kädenojennus opposition suuntaan.

– Koska koronaongelma on koko yhteiskunnan ja sen ratkaiseminen vie aikaa, niin on perusteltua rakentaa yhteistä näkemystä yli hallituksen ja opposition rajan. Olemme tähän osaltamme valmiit, Kurvinen jatkoi.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli, ryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vetivät yhteen kaksipäiväisen kokouksen antia. Koronanhoito, talouden vakauttaminen ja eriarvoistumisen ehkäisy. Siinä kolme kovaa teesiä.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli, ryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vetivät yhteen kaksipäiväisen kokouksen antia. Koronanhoito, talouden vakauttaminen ja eriarvoistumisen ehkäisy. Siinä kolme kovaa teesiä.

Velkaa jo mojovasti

Hoitovelkaa on ehtinyt kertyä viimeisten kuukausien aikana.

– Viime kevään ennaltaehkäiseviä käyntejä kuten lasten neuvolatarkastuksia jäi toteuttamatta paljon. Avohuollon käyntejä toteutui huhtikuusta lähtien noin kaksi miljoonaa käyntiä vähemmän kuukaudessa kuin tavallisesti.

Kehyksissä oltava

Koronan vastaisen taistelun lisäksi ryhmä korosti vakautta valtiontalouteen.

– Valtiontalouden kehykset on saatava jälleen pitämään. Siinä on jatkossa keskeisessä roolissa se, miten saamme suomalaisia entistä enemmän töihin, ja miten saamme toteutettua työllisyystoimia.

Kolmas tärkeä keskustaväkeä puhuttanut kokonaisuus oli eriarvoisuus.

– Se ei saisi lisääntyä. Otamme vakavasti esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteen.

Keskusta haluaa tuoda syksyn budjettiriiheen myös ehdotuksen nuorten omasta tulevaisuuspaketista.

Kunnat taas ahtaalla

Syksyn aikana on löydettävä myös keinoja, jolloin kuntien tilannetta voidaan helpottaa.

– Sote-uudistuksen pitää edetä niin kuin on sovittu. Lisäksi on syytä saada aikaan muitakin rakenneuudistuksia esimerkiksi kuntien tehtäviin. Näin saataisiin pitkäjänteisiä ratkaisuja kuntatalouteen, Kurvinen tähdensi.

Hän jatkoi, että lyhyellä aikavälillä on harkittava, voisiko koronan vuoksi annettuja lisäapuja jättää perimättä ensi vuonna.

– Kuntien ahdinkoon on tartuttava budjettiriihessä. Muutoin on uhka, että saamme päällemme sosiaali- ja sivistyskriisin, jos koulutus- ja sote-palveluja ei voida hoitaa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhaselta (kesk.) tiedusteltiin, mitä kunnille voisi olla tarjolla, ja mahtuvatko ne kehyksiin.

– Aikaisemminkin hallitukset ovat kyenneet vastaamaan ajankohtaisiin ongelmiin, myös kuntatalouden ongelmiin ilman, että kehystä olisi pitänyt rikkoa. Eli vastaus löytyy kehysten sisältä.

Kunnatkin sumussa

Vanhanen jatkoi, että syyskuun riihessä tuskin kenelläkään voisi olla vielä tietoja siitä, kuinka paljon korona tai sen jälkitilanne vaikuttaa kuntien ensi vuoden talouteen.

– Kunnat ovat samassa sumussa kuin valtionvalta. En ole vakuuttunut siitä, että budjettiriihessä voitaisiin kertoa euromääräisiä summia suhteessa kuntiin.

Hänen mukaansa joissain vaiheessa maisema tarkentuu, mutta tällä hetkellä noin pitkälle asti ennusteet eivät näy.

Vanhanen toivoi, että koronan tuomiin talouden haasteisiin tartuttaisiin samalla otteella kuin viime keväänä ja vielä jäntevämmin.