Vuonna 2024 Suomessa kuoli 247 ihmistä huumausaineisiin. Vastaavasti samana vuonna liikenteessä kuoli Tilastokeskuksen mukaan 181 ihmistä, joten huumeet tappavat Suomessa huomattavasti enemmän ihmisiä kuin tieliikenneonnettomuudet.
16 prosenttia huumeisiin kuolleista oli alle 25-vuotiaita nuoria. Huumeet ovatkin nuorten kohdalla yleisin tapaturmainen kuolinsyy.
Yksikään näistä kuolemista ei ole vain tilastomerkintä, vaan uhrit ovat aina jonkun läheisiä: lapsia, sisaruksia, vanhempia tai ystäviä.
Huumekuolemien kohdalla keskustelun ilmapiiri on valitettavan usein syyllistävä. Tällöin unohdetaan se, että päihderiippuvuus on sairaus, ei valinta. Huumeiden käyttöön liittyvä stigma ja syyllistäminen ovat yksi syy siihen, miksi avun hakemista pelätään ja viivytellään.
Rangaistuskeinojen lisäämisen sijaan resursseja tulee suunnata oikea-aikaiseen ja helposti saatavilla oleviin palveluihin: Mielenterveyden tukemiseen ja hoitamiseen, riippuvuuspalveluihin ja haittoja vähentävään työhön. Tarvitsemme rinnallakulkijuutta myös silloin, kun henkilö ei ole vielä valmis hoitoon.
Resurssien oikeanlaisesta suuntaamisesta hyvänä esimerkkinä on sosiaali- ja terveysministeriön ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma 2025–2027, jonka myötä Oulussa on käynnistynyt Nuorten Ystävät ry:n Sauma-hanke. Hanke tarjoaa matalan kynnyksen kohtaavaa tukea erityisessä huumekuolemariskissä oleville nuorille.
Sekä Sauma-hankkeessa että aikuisille suunnatussa Verton toiminnassa on havaittu, miten luottamus apua tarvitsevan ja ammattilaisen välille syntyy, kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi ilman leimautumisen pelkoa.
Nuorille yksi tärkeä tekijä on saada palvelua anonyymisti. Monella nuorella on suuri tarve puhumiselle ja sille, että joku pysähtyy heidän rinnalleen. Luottamuksen rakentumisen jälkeen avun piiriin hakeutuminen helpottuu.
Päihderiippuvuudesta kärsivän henkilön taustalla voi olla traumaattisia kokemuksia, syrjäytymistä, asunnottomuutta tai talousvaikeuksia. Kun keskitymme juurisyihin, ratkaisemme ongelmia ennen niiden kriisiytymistä.
Pitkällä aikavälillä nämä panostukset säästävät yhteiskunnan varoja, kun haasteisiin puututaan riittävän varhaisessa vaiheessa.
Voimme vaikuttaa tilanteeseen paitsi poliittisella myös yksilötasolla. Sillä on merkitystä, kuinka kohtaamme ja miten puhumme riippuvuussairaista ihmisistä.
Empatia ei tarkoita huumeiden käytön sallimista. Huumeisiin voi suhtautua kielteisesti, mutta huumeita käyttäviä ihmisiä voidaan kohdella arvokkaasti. Käyttämämme kieli ja sanat ovat yksi vaikuttava ase huumekuolemia vastaan.
Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisyyn liittyvää päivää vietettiin 31. elokuuta. Päivän yhtenä tarkoituksena on muistuttaa, että yliannostuskuolemat ovat estettävissä.
Tartutaan toimeen ennen kuin on liian myöhäistä.
Hanna Eskola
tiimipäällikkö, Verto, Nuorten Ystävät ry
Lotta Rovala
projektipäällikkö, Sauma, Nuorten Ystävät ry