Kuvitellaanpa hetki olevamme jo heinäkuussa. Aurinko paistaa, linnut laulaa ja Raatin stadionilta kuuluu iloinen lasten nauru ja nuorten hörähtely. Pitkälti kaikki urheilukentän suorituspaikat ovat lukuisten urheilukoululaisten ja kilpailuikäisten urheilijoiden miehittämiä.
Mutta missä heittäjät? Jokunen lapsi työntää kuulaa, mutta kiekkoa, keihästä ja moukaria ei kukaan näy stadionilla harjoittelevan. Mistä on kyse?
Aloittaessani urheilu-uraani 2000-luvun alussa, pitkien heittojen harrastajat harjoittelivat Raatin kentän lisäalueella 50 metrin päässä stadionista. Nuorella urheilijanalulla oli mahdollisuus ensin juosta juoksijoiden kanssa, hypätä hyppääjien kanssa ja treenin lopuksi käydä lisäalueella heittämässä kiekkoa ja moukaria.
2011 tämä kaikki muuttui Raatin stadionin peruskorjauksen yhteydessä. Raatin lisäalueen kenttä muutettiin tekonurmeksi, ja heittäjille osoitettiin harjoittelupaikka Heinäpäähän neljän kilometrin päähän stadionista.
Nyt hieman yli 12 vuotta myöhemmin Heinäpään heittoaluetta ollaan jyräämässä jalkapallostadionin parkkipaikaksi, ja heittäjille on osoitettu uusi osoite Pateniemestä kymmenen kilometrin päässä Raatin stadionista.
Tuleva kulttuuripääkaupunki Oulu järjesti yleisurheilun Kalevan kisat viimeksi vuonna 2016. Heittourheilijoiden keskuudessa herätti jo silloin hämmästystä lämmittelykentän sijainti neljän kilometrin päässä kisakeskuksesta.
Oulu on jälleen hakemassa Kalevan kisoja tukemaan liikunta- ja kulttuurikaupungin imagoaan vuodelle 2026. Kolmen vuoden päästä kisojen aikaan heittokenttä tulee olemaan Pateniemessä, ja tällä kertaa vielä kauempana kisanäyttämöstä.