Petteri Orpon hallituksen ensimmäisellä kehysriihellä oli tuskainen lähtökohta. Kolmen miljardin sopeutustavoitteisiin pääsemiseksi piti kaivaa esiin uusia säästökohteita ja mennä kansalaisten lompakoille veroja kiristämällä.
Kyseessä ei ole poliitikon unelmaurakka. Päätökset osuvat tavalla tai toisella kaikkiin suomalaisiin, eli potentiaalisten tyytymättömien joukko lasketaan miljoonissa.
Kirkkaimmin tämä toteutuu arvonlisäveron puolentoista prosenttiyksikön korotuksessa. Muutos iskee jokaiseen kansalaiseen, mutta kipeimmin niihin, joiden tuloista suurin oma menee kulutukseen – siis pienituloisiin. Odotettu vastaantulo heille on se, ettei alvin korotus koske ruoan hintaa.
Esimerkiksi bensiinin hintaa verojen korotus koskee. Näin on, vaikka hallitusohjelman mukaan "liikennepolttoaineiden hinta ei nouse hallituksen toimenpiteiden takia".
Hallitus tosin muistaa myös sähköllä liikkuvia. Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvovero kiristyy. Kyseessä voi olla alku tuleville sähköautoja koskeville veronkiristyksille.
Monen terveysvaikuttajan toive tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verojen kiristämisestä täytetään. Paljonko valtio tällä keinolla lisätuloja saa, riippuu siitä, miten nousevat hinnat lopulta vaikuttavat nautintojen käyttöön.
Kiperä eläkkeisiin puuttuminen hoituu niin, että varakkaammat kantavat isomman taakan. Hyvätuloisten eläkeläisten raja ei ole järin korkea. Eläkkeiden verotus kiristyy niillä, joilla vuotuinen eläketulo on yli 23 000 euroa.
Iäkkäitä kansalaisia ei tuoreilla päätöksillä muutenkaan kohdella joka kohdassa hellästi. Ikäihmisten ahkerasti käyttämät terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat, ja kevennetty hoitajamitoitus vähentää vanhusten hoivasta kaivattuja käsipareja.
Vasemmiston kritiikin terää hallitus haluaa ennakolta taittaa sillä, että ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään ensi vuonna tekemättä kaikkein korkeimpia tuloja saavilta.
Hallituksen ilmeinen toive on, että tarkoitus pyhittäisi keinot. Äänestäjien toivotaan ymmärtävän, että ikäviä päätöksiä oli pakko tehdä.
On silti ihme, jos leikkausaikeiden ja veronkorotusten tulo todeksi ei ala näkyä hallituspuolueiden kannatuksessa. Tiistaina julkaistu HS:n mielipidemittaus kertoi jo, että SDP on noussut suurimmaksi ohi kokoomuksen. Sekä kokoomuksen että perussuomalaisten kannatus on laskussa.
Vaalikauden edetessä hallitus voi asettaa toiveita siihen, että sen nyt tarjoamat lääkkeet alkavat tehota ja että kansainvälisen talouden elpyminen heijastuu Suomeen asti.
Silti riskinä on, että kansa muistaa vain kurjat päätökset. Sipilän hallitus (2015 – 2019) teki kipeitä mutta tehokkaita ratkaisuja maan talouden vahvistamiseksi, mutta päähallituspuolue keskusta kärsi vaaleissa jättitappion.