Hallitus on päättänyt jatkaa itärajan sulkua. Torstaina tehdyn päätöksen mukaan Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät suljettuina myös sen jälkeen, kun aiempi sulkupäätös päättyy kuun puolivälissä.
Lisäksi Haapasaaren, Nuijamaan sataman ja Santion vesiliikenteen rajanylityspaikat suljetaan huvialusliikenteeltä 15. huhtikuuta alkaen. Tätä perustellaan sillä, että kevään edetessä välineellistetty maahantulo voisi levitä vesiliikenteeseen, mikä olisi vaarallista maahan pyrkiville henkilöille ja kuormittaisi meripelastusta.
Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään tuolloin muille vesiliikenteen rajanylityspaikoille sekä lentoliikenteen rajanylityspaikoille.
Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään niin kauan kuin se on välttämätöntä.
"Kyseessä on pitkäkestoinen tilanne"
Sulun jatkoa perustellaan sillä, että viranomaisten tietojen perusteella uhka välineellistetyn maahantulon uudelleen käynnistymisestä ja laajentumisesta on edelleen todennäköinen ja ilmiön jatkuessa se uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoo tiedotteessa, että viranomaisten käsityksen mukaan kyseessä on pitkäkestoinen tilanne.
– Kevään kuluessa ei ole saatu havaintoja, joiden perusteella tilanteen voitaisiin katsoa oleellisesti muuttuneen. Lisäksi kevään myötä mahdollisuudet painostamisen lisäämiseksi kasvavat. Venäjällä on Suomen rajojen lähialueilla satoja ja mahdollisesti jopa tuhansia henkilöitä, joita on mahdollista välineellistää Suomeen.
Toimittajat kysyivät Rantaselta eduskunnassa perusteita rajan kiinni pitämiselle toistaiseksi.
– Näyttää siltä, että tilanne ei ole kovin nopeasti menossa ohi. Toisaalta meillä ei myöskään ollut mitään sellaista tietoa käytettävissä, että rajan avaaminen olisi tässä vaiheessa ollut mahdollista. Hyvin todennäköisesti välineellistetty maahantulo jatkuisi, Rantanen sanoi.
Rantaselta kysyttiin myös, kuinka pitkään on "toistaiseksi".
– Toistaiseksi on niin pitkään kuin se on välttämätöntä, Rantanen sanoi.
Rantanen piti nyt tehtyä ratkaisua oikeasuhtaisena, vaikka rajaa voidaan nyt tehdyllä päätöksellä pitää kiinni määrättömän pitkään.
– Olisiko se oikeasuhtaista, jos avaisimme rajan ja välineellistetty maahantulo jatkuisi? Tässä on tehty arvio sen viranomaisarvion perusteella, että tämä toiminta jatkuisi, jos raja tässä vaiheessa avattaisiin.
Rantanen muistutti, että rajavartiolain mukaan rajaa voidaan pitää kiinni määräaikaisesti tai toistaiseksi.
– Tietenkään ei ole itsetarkoitus pitää rajaa kiinni, vaan sitä pidetään kiinni sen aikaa kuin se on välttämätöntä.
"Käännytyslaki" eduskuntaan mahdollisimman pian
Valmisteilla on myös muita keinoja puuttua itärajan tilanteeseen. Sisäministeriössä valmistellaan niin sanottua käännytyslakia, jolla voitaisiin tietyissä tilanteissa rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajalla. Päätös voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä.
Lakiluonnos sai lausuntokierroksella erittäin kriittistä palautetta, ja sitä korjataan parhaillaan. Muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöysti edellytti luonnokseen paljon tarkennuksia ja täsmennyksiä.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian.
Rantasen mukaan päätös rajan kiinni pitämisestä toistaiseksi ei liity millään lailla käännytyslain valmisteluprosessiin.
– Tietenkään rajansulkupäätöksiä ei voida tehdä sen perusteella, että on jokin toinen laki valmistelussa, vaan rajansulkupäätökset tehdään puhtaasti samoin perustein kuin ne on tehty tähänkin asti eli että arvioidaan uhkaa ja välttämättömyyttä, Rantanen sanoi.
Eduskuntaan on määrä saada lähiaikoina myös uusi rajamenettelylaki, jota parannellaan parhaillaan lausuntopalautteen perusteella.
Sisäministeri Rantanen on kuitenkin todennut, ettei rajamenettelylaki ole ratkaisu itärajalla syntyneeseen tilanteeseen, koska rajamenettelyyn voidaan ottaa vain pieni osa kansainvälisen suojelun hakijoista.
KHO jätti valitukset tutkimatta
Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti viime kuussa jättää tutkimatta valitukset aiemmista itärajan sulkemispäätöksistä. Päätöksistä oli valittanut useampi ihminen, jotka kuuluvat Suomen venäjänkieliseen tai venäläistaustaiseen vähemmistöön tai joilla on vähemmistöön kuuluvia perheenjäseniä. Valittajien mukaan päätökset ovat olleet heitä syrjiviä ja niillä on puututtu syvästi heidän liikkumisvapauteensa ja moniin muihin perusoikeuksiin.
KHO linjasi, että sulkeminen on vaikuttanut valittajien liikkumisvapauteen, mutta katsoi, että koska kaikkia rajanylityspaikkoja ei ollut suljettu, ei matkustaminen Suomesta Venäjälle tai toisin päin ollut tullut kokonaan mahdottomaksi. KHO katsoi, ettei valittajilla siten ollut oikeutta valittaa päätöksistä.
Matkustaminen Suomen ja Venäjän välillä on hankaloitunut sen jälkeen kun Viron ja Venäjän välinen rajanylityspaikka Narvassa suljettiin helmikuun alussa ajoneuvoliikenteeltä. Narva on ollut lähin rajanylityspaikka Suomesta matkaaville sen jälkeen kun itäraja suljettiin. Suomalaisille lähimmät mahdollisuudet ylittää raja Venäjälle autolla ovat nyt Koidula ja Luhamaa eteläisessä Virossa. Narvaan pääsee bussilla, mutta Narvajoen ylittävä silta pitää ylittää jalan ja Venäjän puolella on vaihdettava bussia.
Päivitetty kauttaaltaan klo 14.34 ja 15.51.