Tiistaina 7.11. maassa alkaa lakkokierros, jonka käynnistävät ammattiliittojen keskusjärjestö SAK sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon kuuluva ammattiliitto Pro. Nämä vastustavat hallituksen tavoittelemia muutoksia työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa.
Lakot ovat epätavallisia siinä, että ne eivät liity työehtosopimusneuvotteluihin. Ne ovat yleispoliittisia, toimia hallitusta vastaan. Lakot ovat laillisia, mutta ne kiristävät vakavasti tunnelmia taantuman partaalla hoippuvassa maassa.
Lakko- ja työnseisausoperointi alkaa Pohjois-Suomesta ja kiertyy viikon kuluessa Itä-Suomen kautta Varsinais-Suomeen. Kierros jatkuu kuun lopulla. Nyt testaillaan, kuinka vahvaa työtaisteluinto eri puolilla on.
Näin esimerkiksi Oulun koululaiset ja päiväkotilapset jäävät tiistaina ilman lämmintä ruokaa, työväki jää kotiin paristakymmenestä pohjoissuomalaisesta pienestä tai keskisuuresta yrityksestä, ja Oulussa valtaosa liikuntapaikoista pysyy kiinni.
Hallitus tuskin vapisee, mutta täysin ulkopuolisille koituu harmia.

Liitot toki arvioivat, että niiden toimilla on tukea. STTK:n taannoinen kysely osoitti, että kansalaisten enemmistö esimerkiksi vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtojen kiristystä.
Saman kyselyn mukaan kansalaiset painottaisivat työllisyyden kohentamisessa koulutusta ja työhyvinvointia eikä rekrytoinnin kynnyksen madaltamista irtisanomissuojaa heikentämällä.
Siis mieluummin mukavia kuin ikäviä keinoja. Mutta kuinka hyvin tavallinen kansalainen tietää purevimmat työllistämistoimet? Ekonomistit ovat asiasta erimielisiä.
Liitot vastustavat jyrkästi myös poliittisen lakko-oikeuden rajoittamista, laittomien työtaistelujen lakkosakkojen korotuksia, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuutta ja sopimusmallia, jossa vientialat määrittävät palkankorotustason.
Jos hallitus ei taivu vaatimusten edessä, edessä on kovempia keinoja. Vihjauksia on jo yleislakostakin, mutta ainakin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on varonut termin käyttöä. Viime viikolla hän kuitenkin kuvasi nyt alkavia lakkoja "viimeiseksi varoitukseksi" ennen tuntuvampia toimia.
Lausunnosta on enää vaikea perääntyä, jos hallitus ei tule vastaan. Liitot ovatkin lähteneet tielle, joka on riskialtis myös niille itselleen. Jos lakot alkavat aiheuttaa taantumaan valuvassa maassa isoja taloudellisia menetyksiä, voi ymmärrys liittoja kohtaan nopeasti rapista.
Perusasia taustalla on myös koko ajan se, että maata johtaa hallitus, jonka puolueet saivat eduskuntavaaleissa kansalaisten enemmistön tuen. Eikä hallitusohjelmakaan ole yllätys siihen nähden, mitä sen puolueet jo vaalikampanjassa kertoivat tavoittelevansa.
Vaalien pitää edelleen olla se tapahtuma, jossa demokraattisen yhteiskunnan suunta päätetään.