Hal­li­tuk­sen esitys: Yk­sit­täi­siä ro­ko­te-eriä mah­dol­lis­ta koh­den­taa tau­ti­ti­lan­teen­kin mukaan – ris­ki­ryh­mien ja yli 70-vuo­tiai­den ro­ko­tuk­set hoi­det­ta­va ensin

Helsinki
Esityksen mukaan osa koronarokote-eristä voitaisiin ohjata pahimmille korona-alueille, kunhan riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa.
Esityksen mukaan osa koronarokote-eristä voitaisiin ohjata pahimmille korona-alueille, kunhan riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Hallitus ei ottanut vielä keskiviikkona kantaa siihen, voitaisiinko koronarokotteita antaa enemmän niille alueille, joissa tautitilanne on erityisen huono. Useamman tunnin neuvotteluiden jälkeen hallitus kertoi lähettävänsä lausunnoille asiantuntijoiden esityksen sellaisenaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laatimassa esityksessä ehdotetaan, että rokotusjärjestystä muutettaisiin ikäryhmien osalta pysyvästi ja lisäksi väliaikaisesti niin, että rokotteita voitaisiin ohjata toukokuun loppuun saakka alueille, joissa koronatilanne on pahin.

Pysyvä ikäjärjestys koskisi koko maata. Sen mukaan riskiryhmät, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitava henkilökunta ja iäkkäät henkilöt olisi rokotettava ensin. Tämän jälkeen muut saisivat rokotteen ikäjärjestyksessä vanhemmista nuorempiin niin, että ensin rokotettaisiin 60–69-vuotiaat, sen jälkeen 50–59-vuotiaat, 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja viimeisenä 16–29-vuotiaat.

Alueellinen kohdentaminen olisi väliaikaista

Mahdollisen rokotusjärjestyksen muuttamisen jälkeen THL voisi jakaa osan yksittäisistä rokote-eristä pahimmille alueilla uuden laskukaavan mukaan. Huomioon otettaisiin sairaanhoitopiirin väkiluku, kahden viikon tautitilanne ja erikoissairaanhoidon kuormitus. Linjaus laskukaavasta seurailee Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suositusta. Kaikkien kolmen tekijän painoarvo olisi yhtä suuri eli kolmannes.

Lisäannoksien saaminen jollekin alueelle edellyttää, että tautitilanne on 100 tapausta 100 000 asukasta kohti viimeisen kahden viikon aikana. Rokotusten kohdentaminen kuitenkin vaatisi, että riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat henkilöt ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen, eikä kenenkään toinen annos viivästyisi tämän takia.

Ilmaantuvuusluvun 100 ylittäviä alueita ovat Suomessa tällä hetkellä Helsingin- ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit.

Hallitus aikoo sopia tarvittavista asetusmuutoksista vasta lausuntokierroksen jälkeen. Näin erityisesti keskustalle herkkä kysymys alueellisesta painotuksesta jää ratkaistavaksi myöhemmin.

Lausuntokierros päättyy 13. huhtikuuta.

Koronarokotusten kohdentaminen pahimmille epidemia-alueille on herättänyt keskustelua. Esimerkiksi keskiviikkona Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntajohtajat totesivat kannanotossaan pitävänsä rokotusten kohdentamista "perusteettomana ja epäoikeudenmukaisena".

Kannanotossa vedottiin siihen, että molemmissa maakunnissa tilanne on pitkään ollut hyvä, Kainuussa jopa perustasolla. Kuntajohtajien kannanoton mukaan tämän vuoksi asukkaiden jättäminen rokotevuorossa suunniteltua myöhemmäksi tuntuu erityisen epäoikeudenmukaiselta.

Lue myös: Koh­den­ne­taan­ko ko­ro­na­ro­ko­tuk­sia vai ei? Oulun vaa­li­pii­rin kan­san­edus­ta­jien kannat eroa­vat, sai­raan­hoi­to­pii­ri ha­luai­si pitää kiinni al­ku­pe­räi­ses­tä jär­jes­tyk­ses­tä