Siltayhteys Hailuotoon avautuu kotimaan matkailun vilkkaimpaan sesonkiin heinäkuulle. Ajoitus osuu hyvin myös Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen. Väylävirasto kertoo, että väylälle pääsee ajamaan etuajassa kesäkuun lopussa. Alunperin kiinteän yhteyden piti valmistua loppusyksyllä.
Työmaan aiottua nopeampi valmistuminen kertoo suunnittelun ja rakentamisen onnistuneen hyvin. Toivottavasti työnjälki on hyvää. Väyläviraston johtamassa hankkeessa toteutettiin allianssimallia, joka edellyttää tiivistä yhteistyötä eri rakentajatahojen välillä.
Saaren ja mantereen välillä päivittäin liikkuvien arkiset matkat nopeutuvat, kun kiinteä tie korvaa lautan. Muutos heille on historiallinen. Lauttayhteys avattiin liki 60 vuotta sitten kesällä 1968, joten lautalla odottelu on ollut tuttua usealle sukupolvelle.
Suurin arvoitus on, miten siltayhteys vaikuttaa Hailuodon liikenteeseen ja matkailuun. Väylävirasto laskee, että saaren ja mantereen välinen keskimääräinen liikenne vuorokaudessa kasvaa tuhannesta ajoneuvosto noin 1 400 ajoneuvoon.
Oletettavasti heinäkuussa päivittäiset ajoneuvomäärät ylitetään moninkertaisesti. Noin kahdeksan kilometrin silta- ja pengertieyhteys kiinnostaa kokeilijoita. Matkalla on kaksi yli 700 metrin siltaa, jotka yltävät Suomen pisimpien siltojen joukkoon.
Liikenne saattaa ruuhkautua Hailuotoa lävistävällä kapealla maantiellä. Autoilijoiden tulee muistaa, että kesällä saarelle suuntaa paljon pyöräilijöitä. Vaaralliset tilanteet tai onnettomuudet vältetään kunhan jokainen sisäistää, mitä huomaavaisuus tarkoittaa liikenteessä. Yksityisautoilua voidaan vähentää kehittämällä julkista liikennettä Hailuodon ja Oulun välillä.
Hailuoto on väestöltään yksi Suomen pienimmistä paikkakunnista. Noin 900 asukkaan saarella on kalastettu, viljelty maata ja harjoitettu karjataloutta vuosisatoja. Talonpoikainen maisema ja kulttuuri luovat Hailuodolle vahvuuden, jonka soisi säilyvän, vaikka matkailu ja lomailu vilkastuvat.
Pinta-alaltaan Perämeren suurimmalla saarella riittää asumattomia alueita ja se tunnetaan merellisestä luonnostaan. Luontomatkailuun erikoistumiseen sisältyy paljon mahdollisuuksia. Samoin taide- ja kulttuurimatkailu tarjoaa Hailuodolle tulevaisuutta.
Hailuotoon tuskin ikinä suuntautuu suurisuuntaista massaturismia. Kestävää luonto- ja kulttuurimatkailua voidaan kehittää sopusoinnussa paikallisen elämäntavan kanssa, mistä kyllä löytyy maailmalta hyviä esimerkkejä.
Haasteellisinta jo pian on, miten Hailuodon kunta yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa vastaa matkailijoiden kysyntään. Palvelu alkaa rakenteista kuten opasteista, pysäköinnistä, kaupoista, ravintoloista, julkisista vessoista ja yöpymistiloista. Lisäksi tarvitaan henkilökuntaa ja palvelevaa asennetta.
Pikkukunnan ja yrittäjien voimavarat ovat ymmärrettävästi rajalliset. Siksi Hailuodon matkailua on parasta kehittää Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen matkailun tuella, mihin suuntaan Oulun Matkailu aikookin edetä kansainvälisillä markkinoilla. Perämeren erityinen saari tunnetaan laajasti ja se herättää kiinnostusta ulkomaita myöten.
