Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aloitti vuotuisen linjapuheensa harvinaisen sotaisin sanoin. Hän totesi Euroopan parlamentissa keskiviikkona 10. syyskuuta, että Eurooppa taistelee nyt tulevaisuutensa puolesta.
Euroopan unioni ei ole suoranaisesti sodassa, vaikka von der Leyen toisti EU:n vahvaa halua toimia Ukrainan rinnalla sen taistelussa itsenäisyytensä puolesta sodassa Venäjää vastaan. Taistelulla komission puheenjohtaja viittasi moneen muuhunkin asiaan, jotka uhkaavat Euroopan myönteistä kehitystä.
Euroopan talouskasvu on tyrehtynyt paljolti sen takia, että unioni ei kykene ohjaamaan maanosan talouskehitystä. Vallan ovat ottaneet isoista valtioista Kiina halpatuotteillaan ja Yhdysvallat tullipolitiikallaan.
Venäjän talous puolestaan perustuu raaka-aineiden tuotantoon ja sotatalouteen. EU valmistelee Venäjää vastaan jo 19. pakotepakettia. Toimilla pyritään erityisesti nopeuttamaan irtaantumista venäläisten fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Kova turvallisuus eli puolustuksen vahvistaminen voi tarjota Euroopalla uudenlaisen idean, joka yhdistää hajanaista kansallisvaltioiden joukkoa puolustamaan eurooppalaisia arvoja kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja vapautta autoritaarisia valtioita vastaan.
Investoinnit aseteknologiaan piristävät Euroopan talouskasvua, kunhan huolehditaan, että mukaan pääsee innovaatioita myös eurooppalaisesta siviiliteollisuudesta ja riippuvuus Euroopan ulkopuolisesta teknologiasta vähenee.
Pohjois-Suomesta löytyy osaamista tähän kehitykseen. EU:n tavoitteet Ursula von der Leyenin puheen perusteelle ovatkin pohjoisen elinvoimalle lupaavia. Jos EU onnistuu vaikkapa vähentämään riippuvuutta kiinalaisesta halpateräksestä, voidaan siitä iloita Raahen terästehtaalla.
Taistelu Euroopan tulevaisuudesta vaatii kovan turvallisuuden rinnalle pehmeitä arjen turvallisuutta lisääviä keinoja. Julkisuudessa toistetut vaarat kasvavat helposti ylimittoihinsa. Silti pelko ihmisten mielissä voi olla merkityksellistä. Euroopan poliittisen järjestelmän tulee taata, että kansalaiset uskovat jokapäiväisessä elämässään parempaan huomiseen.
Tervetullut osuus komission puheenjohtajan puheessa oli esimerkiksi se, että ihmiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntojen hinnat ovat nousseet yli 20 prosenttia vuodesta 2015. Rakennuslupien määrä on vähentynyt yli 20 prosenttia viidessä vuodessa. Von der Leyen kuvasi tilannetta ei vain asuntokriisiksi, vaan myös sosiaaliseksi kriisiksi.
Arjen turvallisuuden yksi osio puheessa liittyi faktoihin perustuvan journalismin elintärkeään rooliin. Itsevaltiaat eivät riippumatonta lehdistöä hyväksy. Luottamusta faktoihin ja demokratiaan heikentää tarkoituksella harhaan johtava uutisointi eli disinformaatio.
Ursula von der Leyenin mukaan tarvitsemme eurooppalaisen demokratian kilven. Se voi rakentua, kun tuetaan ammattimaista journalismia ja edistetään kansalaisten medialukutaitoa.