EU-joh­ta­jat jat­ka­vat ra­ha­neu­vot­te­lu­ja kol­mat­ta päivää – Merkel pitää mah­dol­li­se­na, ettei sopua saa­vu­te­ta

Saksa ja Ranska eivät suostuneet yöllä Suomen ja muiden tiukkaa talouslinjaa vetävien maiden vaatimuksiin vähentää tukien määrää entisestään elpymispaketissa.

Rutten mukaan Merkel lähti tapaamisesta ärtyneen oloisena.
Rutten mukaan Merkel lähti tapaamisesta ärtyneen oloisena.
Kuva: JOHN THYS / POOL

EU-johtajat eivät ole vielä saavuttaneet sopua 750 miljardin euron elpymisvälineestä ja monivuotisesta budjetista, joten viikonlopun huippukokous on venynyt kolmipäiväiseksi.

Sunnuntain vastaisena yönä elpymispaketin pienentämistä ja sen sisältämien tukien vähentämistä vaativat Suomi, Ruotsi, Hollanti, Itävalta ja Tanska neuvottelivat illallisen jälkeen Saksan ja Ranskan kanssa. Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron eivät suostuneet vaatimuksiin vähentää tukien määrää elpymispaketissa alle 400 miljardin euron.

Hollannin pääministeri Mark Rutte myönsi yöllä, että Merkel ja Macron lähtivät tapaamisesta ärsyyntyneen oloisina.

– Mutta se ei johtunut vain minusta, Rutte sanoi toimittajille uutistoimisto AFP:n mukaan.

Palatessaan aamulla kokouspaikalle Merkel kertoi pitävänsä mahdollisena, ettei sopua saavuteta tässä huippukokouksessa. Macron taas muotoili kommenttinsa hieman myönteisemmin ja sanoi, että kompromissi on edelleen mahdollinen.

EU-johtajien yhteisten keskustelujen odotetaan jatkuvan alkuiltapäivästä Suomen aikaa.

Perjantaina alkaneesta huippukokouksesta oli kaavailtu alun perin kaksipäiväistä, mutta venymistä pidettiin jo ennakkoon mahdollisena, sillä jäsenmaiden väliset rahaneuvottelut ovat vaikeita ja aikaavieviä.

Jäsenmaiden välillä on edelleen erimielisyyksiä esimerkiksi elpymispaketin koosta ja sen sisältämien lainojen ja tukien suhteesta sekä rahankäyttöön liittyvistä ehdollisuuksista, kuten oikeusvaltiomekanismista.

Elpymispaketin tukiosuutta viilattiin

Lauantaina suuri osa päivästä kului siihen, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kävi neuvotteluja jäsenmaiden kanssa erilaisissa pienemmissä kokoonpanoissa.

Keskustelut perustuivat kompromissiehdotukseen, jonka Michel antoi jäsenmaille aamulla. Siinä 750 miljardin euron elpymispaketissa muutettaisiin tukien ja lainojen suhdetta niin, että tukia olisi 50 miljardia euroa aiemmin kaavailtua vähemmän ja lainoja vastaavasti enemmän.

Näin 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille 450 miljardia tukina ja 300 miljardia lainoina, kun aiemmin suhde oli 500 miljardia tukina ja 250 miljardia lainoina.

Ehdotuksessa oli myös viilattu yksityiskohtia muun muassa siitä, millä tavalla elpymisvälineen varat jakautuvat eri ohjelmiin.

Michelin ehdottamat muutokset eivät kuitenkaan sellaisenaan riittäneet tyydyttämään niin sanotun nuukan nelikon ja Suomen vaatimuksia. Suomi, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet elpymispaketin pienentämistä ja lainapainotteisuuden merkittävää lisäämistä.

Micheliltä odotetaan tänään uutta kompromissiehdotusta, jonka pohjalta pyritään liikkumaan lähemmäs sopua.

Paineita sovun saavuttamiselle ennen lomia

Neuvottelujen venymisen kolmanteen päivään voi katsoa kertovan siitä, että puheenjohtaja Michel näkee jonkinlaisen kompromissin mahdollisuuden siintävän horisontissa.

Paineita ratkaisun löytämiselle olisi, sillä esimerkiksi Saksan Merkel on painottanut, että rahasopu olisi saavutettava ennen elokuun kesälomakautta.

Yhteisymmärryksen löytämisessä on kuitenkin vaikeutensa: rahapäätöksiin vaaditaan 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.

Huippukokouksessa neuvotellaan varsin mittavista rahasummista, sillä 750 miljardin euron elpymisvälineen ohella sovittavana on EU:n monivuotinen budjetti, jonka kokonaistasoksi vuosille 2021–2027 on ehdotettu noin 1 074 miljardia euroa.