Yleisurheilun EM-kisat: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Murto ja dead­li­ne eli voisiko Suomi siirtyä län­ti­sen Eu­roo­pan aikaan?

Pääkirjoitus: Tark­kaa­vai­suus her­paan­tui – valtio luotti For­tu­min osaa­mi­seen so­keas­ti

EU jää­dyt­tää Putinin ja Lav­ro­vin varat – ul­ko­mi­nis­te­rit hy­väk­syi­vät uuden pa­ko­te­pa­ke­tin

Haavisto: Suomi seisoo näiden päätösten takana.

Bryssel
EU-maiden johtajien torstain ja perjantain välisenä yönä sopimat pakotteet iskevät erityisesti Venäjän pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Perjantaina unioni on sopinut Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja ulkoministeri Sergei Lavroviin liittyvien eurooppalaisten varojen jäädyttämisestä.
EU-maiden johtajien torstain ja perjantain välisenä yönä sopimat pakotteet iskevät erityisesti Venäjän pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Perjantaina unioni on sopinut Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja ulkoministeri Sergei Lavroviin liittyvien eurooppalaisten varojen jäädyttämisestä.
Kuva: SERGEI ILNITSKY / EPA

EU-maiden ulkoministerit ovat vahvistaneet päätöksen Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja ulkoministeri Sergei Lavroviin liittyvien eurooppalaisten varojen jäädyttämisestä. Asiasta kertoo Ruotsin ulkoministeri Ann Linde uutistoimisto TT:lle.

Putinin ja Lavrovin varojen jäädytyksestä sovittiin sen jälkeen, kun EU-johtajat ottivat sen esille yön yli pidetyissä keskusteluissa uudesta pakotepaketista, jossa asetetaan pakotteita muun muassa venäläispankeille.

Putinin ja Lavrovin matkustamista EU:n jäsenvaltioihin ei varojen jäädytyksestä huolimatta kuitenkaan kielletä, kertoi aiemmin Financial Times.

Ruotsin Linden mukaan EU-ulkoministerit vahvistivat uuden pakotepaketin ja olivat yhtä mieltä siitä, että luultavasti EU:n on tämänkin jälkeen langetettava lisäpakotteita, joiden piirissä olisi Venäjän lisäksi Valko-Venäjä.

EU-ulkoministerit ovat olleet tänään iltapäivällä koolla Brysselissä. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan on tärkeää, että sotatoimista päättäneitä henkilöitä kohtaan kohdistuu rangaistuksia ja pakotteita.

– Tässä mielessä Suomi seisoo näiden päätösten takana, Haavisto sanoi saapuessaan ulkoministerikokoukseen.

Pakotteet iskevät pankkisektoriin

EU-maiden johtajien viime yönä sopimat uudet pakotteet Venäjää vastaan iskevät erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU:n pakotteiden kohteena on 70 prosenttia Venäjän pankkisektorista. Lisäksi pakotteiden kohteena on myös Venäjän valtio-omisteisia yhtiöitä.

EU kieltää myös öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian viennin Venäjälle. Lisäksi EU kieltää lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle.

Pakotteet tulevat voimaan sitten, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Pakotteet koordinoitu kumppanien kanssa

Haavisto arvioi, että EU:n nyt käyttöön otettavat pakotteet ovat "aika tehokkaat". Pakotteita on koordinoitu yhdessä kumppaneiden kuten Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.

Yhdysvallat ja Britannia kertoivat eilen tahoillaan muun muassa Venäjän pankkisektoriin kohdistuvista pakotteista.

Lännen pakotteita on kuitenkin arvostelu siitä, ettei Venäjää suljettu tässä vaiheessa kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Swift-sulkua on pidetty tehokkaana toimena, koska järjestelmä on hyvin keskeinen pankeille ja rahoituslaitoksille.

Toisaalta on myös arvioitu, että nyt suoraan pankkeihin kohdistuvat pakotteet ovat jo itsessään tehokkaita.

Haavisto korostaa, että pakotteiden valmistelussa on pyritty löytämään sellainen kokonaisuus, johon EU sekä sen kumppanit pystyvät sitoutumaan.

– Nämä ovat aina sellainen kokonaisuus, josta sovitaan yhdessä ja nyt tulee paljon pankkisektorin pakotteita, ja myöskin teknologiavientiin liittyviä pakotteita, jotka tulevat merkitsemään paljon Venäjän talouskehityksessä, Haavisto arvioi.

Moni ukrainalainen etsii turvaa

Pakotteiden lisäksi EU-maiden keskusteluissa on esillä se, miten sodan jalkoihin jääneitä ukrainalaisia voidaan auttaa.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että jo yli 100 000 ukrainalaista olisi jättänyt sodan takia kotinsa etsiäkseen turvaa muualta maasta.

Haavisto kertoo kuulleensa kuvauksia, että Ukrainan pääkaupunki Kiovasta moni pyrkii pois ja kaupungin ulosmenotiet ovat ruuhkautuneet.

– Monella on se pelko, että humanitaarinen tilanne romahtaa entisestään ja halutaan perheiden kanssa turvaan.

Haaviston mukaan on erittäin tärkeää, että miljoonakaupunki Kiovassa voidaan edelleen suojella siviilejä ja että siellä esimerkiksi sairaalat ja lääkintäpalvelut toimivat.

Humanitaarisen avun perillemenossa on jo vaikeuksia.

– Meillä on uutisia sairaaloista, että tarvikkeet alkavat loppua ja että energian tuotannossa ja jakelussa on vaikeuksia.

Haavisto muistuttaa, että kyseessä on sotarikos, jos siviilit joutuvat tarkoituksellisesti sotatoimien kohteeksi.

– Jokainen tällainen tapaus pitää selvittää.

Uutista päivitetty kauttaaltaan kello 16.40, 17.41 ja 20.02.