Vielä huhtikuussa uhosin koronaeristyksen helppoutta. Kerrankin voi rauhassa keskittyä töihinsä. Saa kotoilla, kuntoilla, sivistyä ja remontoida.
Uskoin ottavani kesän vastaan elämäni henkisessä ja fyysisessä kunnossa.
Vähänpä tiesin. Työjono on purkautunut hädin tuskin puoleen siitä, mikä oli tavoitteena. Reilun kahden kuukauden sisällä en ole lukenut yhtään kokonaista kirjaa, saati kirjoittanut omaani.