Venäjä on ampunut tänään noin sata ohjusta Ukrainaa kohti, Ukrainan ilmavoimien tiedottaja kertoi maan televisiossa. Osa ohjuksista onnistuttiin torjumaan ilmapuolustusjärjestelmillä.
Useilla alueilla Ukrainassa ei ole sähköjä energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen ja niiden takia aloitettujen hätäsähkökatkojen takia.
Maan pääkaupungissa Kiovassa iskut osuivat kahteen asuinrakennukseen. Kiovan pormestari Vitali Klitshko kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan lausunnossa. Ainakin yhden ihmisen kerrotaan kuolleen iskuissa.
Pormestarin mukaan ilmapuolustusjärjestelmillä ammuttiin alas useita muita ohjuksia Kiovan yllä.
Pääkaupunkiin kohdistuneista iskuista kerrottiin hetki sen jälkeen, kun ilmahyökkäyssireenien oli kerrottu soivan kaikkialla Ukrainassa. Ohjusiskuja on raportoitu pääkaupungin lisäksi ainakin Lvivissä ja Harkovassa.
Kiovan pormestarin mukaan ainakin puolet pääkaupungin asukkaista on ilman sähköä.
– Massiivisen ohjushyökkäyksen vuoksi energiateollisuus aloitti hätäsähkökatkot koko Ukrainassa, Klitshko kertoi.
"Tilanne pääkaupungissa erittäin vaikea"
Ukrainan presidentinkanslian apulaispäällikön Kyrylo Tymoshenkon mukaan tilanne koko maassa on ohjusiskujen jälkeen kriittinen.
– Venäläiset terroristit tekivät jälleen suunnitellun hyökkäyksen energiainfrastruktuuria vastaan. Tilanne pääkaupungissa on erittäin vaikea, Tymoshenko sanoi.
Hän jakoi kuvamateriaalia iskujen ilmeisestä tapahtumapaikasta Kiovassa, jossa neuvostoaikaisesta, viisikerroksisesta asuinrakennuksesta nousi liekkejä.
– Vaara ei ole ohi. Pysykää suojissa, hän lisäsi.
Ukrainan presidentin kansliapäällikön Andri Jermakin mukaan iskut tehtiin vastauksena presidentti Volodymyr Zelenskyin G20-kokouksessa pitämään puheeseen, jossa tämä kehotti maailman johtajia painostamaan Venäjää lopettamaan hyökkäyksensä.
Venäjän joukot iskivät Kiovaan viimeksi lähes kuukausi sitten 17. lokakuuta.
Miehityshallinto poistunut Nova Kahovkasta, Venäjä tuhonnut Hersonissa kriittistä infraa
Venäjän asettama miehityshallinto kertoo poistuneensa Nova Kahovkan kaupungista Etelä-Ukrainassa. Miehityshallinto ilmoitti Telegramissa poistuneensa kaupungista ukrainalaisjoukkojen tulituksen vuoksi.
Dneprjoen itärannalla sijaitseva Nova Kahovka on strategisesti tärkeä kaupunki, sillä sieltä lähtee Pohjois-Krimin kanava, josta Krim saa kasteluveden maataloudelleen.
Ukrainan joukot valtasivat alueellisesti merkittävän Hersonin kaupungin viime viikolla Venäjän joukkojen vetäydyttyä.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä on tuhonnut Hersonin kaupungissa kaiken kriittisen infrastruktuurin. Presidentti sanoi jokailtaisessa lausunnossaan, että miehittäjät ovat tarkoituksellisesti tuhonneet muun muassa sähköverkon ja viestintäyhteydet sekä miinoittaneet kaikki merkittävät paikat sekä kaupungissa että koko alueella.
Ukrainan joukot valtasivat Hersonin kaupungin viime viikolla Venäjän joukkojen vetäydyttyä.
Ukrainan kansallinen energiayhtiö Ukrenergo on kertonut Venäjän tuhonneen merkittävän osan Hersonin ja Mykolajivin alueille energiaa toimittavasta infrasta. Yhtiön johtajan mukaan suuri osa vapautetusta alueesta on ollut vailla sähköä marraskuun 6. päivästä alkaen. Nyt yhtiö yrittää saada sähkön kulkemaan mahdollisimman nopeasti.
Zelenskyi vieraili Hersonin kaupungissa maanantaina ja sanoi sen vapauttamisen olevan sodan lopun alkua.
Sodan päättäminen nyt säästäisi tuhansia
Zelenskyi piti tiistaina virtuaalisesti puheenvuoron Balin G20-kokouksen osallistujille ja sanoi, että nyt on aika lopettaa sota. Illan lausunnossaan Zelenskyi viittasi kokoukseen G19-huippukokouksena eli jätti Venäjän pois laskuista, ja samaa ilmaisua hän käytti myös Balin kokousyleisölle.
Puheenvuorossaan Zelenskyi korosti, että sodan lopettaminen nyt säästää tuhansia ihmishenkiä. Lisäksi hän tuomitsi Venäjän ydinaseiden käytöllä uhkailemisen ja painotti, ettei ydinaseilla kiristämiselle ole mitään perusteita.
Presidentti myös muun muassa vaati Mustanmeren viljanvientisopimuksen laajentamista ja jatkamista. Nykyinen sopimus on katkolla tällä viikolla.
Zelenskyi toisti jo aiemmin esittämänsä syytökset siitä, että Venäjä pyrkii käyttämään kylmyyttä aseena iskiessään talven alla Ukrainan infrastruktuuriin.
Brittitiedustelu: Venäjä on tehnyt Henitsheskin satamakaupungista miehitetyn alueen "pääkaupungin"
Venäjä on tehnyt Henitsheskin satamakaupungista miehitetyn alueen "väliaikaisen pääkaupungin" sen jälkeen, kun venäläiset lähtivät Hersonin kaupungista, kertoo Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedusteluraportissaan Twitterissä.
Puolustusministeriö arvioi, että Venäjä asettaa todennäköisesti sotilaallisia yksiköitä myös Asovanmeren rannalla sijaitsevaan Henitsheskiin.
Kaupunki on Venäjän kannalta hyvällä paikalla, sillä Venäjällä on siellä hyvät mahdollisuudet koordinoida toimiaan Ukrainan mahdollisten Hersonista ja Melitopolin kaupungeista tulevien iskujen torjumiseksi sekä vahvistuksien vastaanottamiseen Krimiltä.
Kaupunki on ministeriön mukaan sellaisten ukrainalaisten tykistöjärjestelmien ulkopuolella, jotka ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja Venäjän kenttäkomentopaikoilla.
Britit arvioivat, että venäjän joukot olivat lähes varmasti saaneet päätökseen Dnipro-joen länsipuolella aluetta miehittäneiden joukkojensa vetäytymisen viime lauantaihin mennessä.
YK esittää mekanismia korvausten maksamiseksi
YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, joka vaatii Venäjää maksamaan Ukrainalle vahingonkorvauksia sodan vuoksi. Päätöslauselma esittää kansainvälisen mekanismin perustamista vahinkojen korvaamiseksi ja todisteiden kirjaamiseksi.
94 maata äänesti päätöslauselman puolesta, 14 sitä vastaan ja 73 pidättäytyi äänestämästä. Vastustajien joukossa olivat Venäjän lisäksi Kiina, Kuuba, Mali ja Etiopia. Äänestämästä pidättäytyivät monet Afrikan maat sekä Brasilia, Intia ja Israel.
Päätöslauselma ei ole sitova.
Päätöslauselmaa kannattaneiden maiden määrä on huomattavasti pienempi kuin lokakuussa, jolloin yli 140 maata tuki Venäjän laittomat alueliitokset tuomitsevaa päätöslauselmaa. Tuolloin vastaan äänesti vain viisi maata.
Päätöslauselman hyväksyminen on vain osittainen askel korvausmekanismin luomiseksi. Lopulta se voi kuitenkin johtaa siihen, että Ukraina vaatii itselleen satojen miljardien edestä Venäjän varallisuutta, jota Yhdysvallat ja eurooppalaiset liittolaiset ovat jäädyttäneet hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
EU:n YK-delegaatio sanoi lausunnossaan, että ihmiset ympäri maailman seuraavat sivusta, kun viattomia siviilejä kuolee ja infrastruktuuria, sairaaloita, kouluja ja koteja tuhotaan joka päivä.
– Kyse ei ole siitä, pitääkö Venäjän maksaa, vaan siitä, milloin ja kuinka paljon se maksaa, delegaatio huomautti.
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja sanoo Ukrainan ja sen läntisten tukijoiden etsivän oikeutusta jäädytettyjen varojen takavarikointiin "konfliktin pitkittämiseksi ja pahentamiseksi".
Korjattu kuvatekstiä 15.11. kello 10.43. G20-kokous ei ole YK:n kokous.
Juttua täydennetty 15.11. kello 16.02. Lisätty tieto siitä, että Venäjä on vetäytynyt Nova Kahovkan kaupungista.
Juttua täydennetty kello 17.22: Lisätty tieto ohjusiskuista ympäri Ukrainaa.