Kotiopetuksessa on tällä hetkellä ennätyksellisen paljon peruskoululaisia Oulussa. Kotikoulua kävi joulukuussa 114 oppilasta. Normaalisti määrä on ollut 15–20 oppilasta. Kaikkiaan perusopetuksen piirissä on Oulussa noin 23 000 oppilasta.
– Korona-aika näkyy selkeästi luvuissa. Lisäksi esimerkiksi yläkoululaisten osalta on kouluahdistusta ja huoltajilla on erilaisia syitä. Niitä ei ole velvoitetta kertoa eikä asiaa tarvitse perustella, Oulun perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori kertoo.
Oppilaan jääminen kotiopetukseen on silti hyvin poikkeuksellista. Se tapahtuu niin, että huoltaja tekee vapaamuotoisen ilmoituksen opetuksen järjestäjälle.
– Meillä ei ole siihen mitään sanomista, se on sillä selvä, Nurmivuori sanoo.
Siitä alkaa huoltajan valtava vastuu. Nurmivuori korostaa, että huoltajan tulee ymmärtää, mihin ryhtyy.
Huoltajan tehtävänä on vastata kotiopetuksen järjestämisestä.
Oppilaalla on oltava opetussuunnitelma, joka tulee toimittaa nähtäväksi koululle.
Huoltaja vastaa myös oppikirjoista ja välineistä.
– Huoltaja ei saa laistaa millään tavoin vastuusta. Oppilaalla on oikeus opetukseen, Nurmivuori huomauttaa.
Opetushallitus on laatinut kotiopetusta koskevat ohjeet. Myös Oulun kaupungilla on omat ohjeensa.
Esimerkiksi kouluterveydenhuolto ei kuulu kotiopetuksessa olevalle oppilaalle. Jos oppilas tarvitsee tukea, myöskään sitä ei ole tarjolla kaupungin taholta, vaan huoltajan on järjestettävä tukea.
Marjut Nurmivuoren mukaan kotiopetus on joissakin maissa paljon yleisempää kuin Suomessa.
Eroja saattaa näkyä myös paikkakuntien välillä. Joillakin paikoin voi syntyä jopa kotiopetusbuumi.
Kaupungilla on velvollisuus valvoa kotiopetusta. Nurmivuori näkee valvonnan lapsen edun mukaisena.
– Oulun näkökulmasta ongelmat eivät ole yleisiä, mutta yksittäisiä tapauksia on. Jos ongelmia ilmenee, keskustelua yritetään käydä mahdollisimman pitkään. Joskus vaatii hieman yhteistyötä, jotta lapsen oikeus toteutuu. Jos se ei toteudu, on mahdollista määrätä huoltajalle sakkorangaistus, Nurmivuori kertoo.
Kun oppilas jää kotiopetukseen, hänelle nimetään lähikoulusta valvova opettaja. Harvakseltaan varmistetaan, että oppilas etenee opinnoissaan oppivelvollisuuden mukaisesti. Arviointia ei anneta numeroina, vaan valvova opettaja tekee kirjallisen selostuksen.
Myllytullin koululla luokanopettajana työskentelevä Aino-Maija Peltoniemi on toiminut kotiopetuksen valvovana opettajana useamman vuoden ajan aina, kun sille on ollut tarvetta.
– Huoltajalle tilanne on varmasti haastava. En halua kyseenalaistaa, koska vanhemmat saavat tehdä niin kuin haluavat. Mutta monesti olen ajatellut, että se on mahdottoman iso asia, ja siinä on tosi kova homma. Olen joskus miettinyt, tajuavatko vanhemmat sitä. Kotiopetus ei tarkoita sitä, että välillä vähän jotain lueskellaan. Se on tosi vaativa ja laaja rasti, ja vie hyvinkin yhden aikuisen ajan, Peltoniemi huomauttaa.
Hän tapaa kotiopetuksessa olevaa alakouluikäistä oppilasta kaksi kertaa vuodessa. Kaikki oppiaineet käydään läpi kahdessa tunnissa.
– Valmistelen etukäteen lyhyitä testejä. Voimme jutella ruotsiksi tai englanniksi, jotta saan käsityksen oppilaan osaamisesta. Oppilas tuo mukanaan käsitöitä, kuvaamataidon töitä ja vaikka videoita siitä, mitä hän on tehnyt liikunnassa, Peltoniemi kertoo.
– Semmoinen olo välillä on, että mihinkähän minä sen selostuksen perustan, siihen parin tunnin keskusteluun lapsen kanssa. Totean sen, mitä olen nähnyt. Aika on hyvin lyhyt, hiukan kuin pintaraapaisu. Huoltajan kanssa on mahdollisuus keskustella, jos hän on hakemassa lasta, ja siinä voi antaa jonkinlaista palautetta, Peltoniemi toteaa.
Syitä kotiopetukseen jäämiseen Peltoniemi ei huoltajilta eikä oppilailta kysele. Hän uskoo, että tällä hetkellä on oppilaita, jotka ovat kotiopetuksessa koronatilanteen vuoksi. Olemassa on Peltoniemen mukaan myös uskonnollisia yhteisöjä, jotka haluavat pitää lapset kotiopetuksessa. Sitä hän ei tiedä, onko tällaisia tilanteita esiintynyt Oulussa.
– Saattaisin kuvitella myös, että on oppilaita, joilla on terveydellisiä syitä, esimerkiksi sisäilmaongelmia, Peltoniemi sanoo.
