Maitotilojen valtaamaan peltomaisemaan Nivalassa ilmestyy pyöreitä säiliöitä. Ne eivät muistuta entisaikaisia maitotonkkia vaan niistä valmistuu kerrostalon korkuisia mädätysreaktoreita, jonne kuskataan yli sadalta lähiseudun maatilalta lantaa ja kasvijätettä kuten kauran kuorta sekä elintarviketeollisuuden biojätteitä.
Näkymän perusteella tuntuu uskottavalta, että energia-alan murros saattaa kääntää Oulun eteläpuoleisen maaseudun aluekehityksen täysin uuteen suuntaan. Mädätysreaktoreista rakentuu ydin jättimäiselle biokaasulaitokselle. Sen lopputuote korvaa teollisuuden ja liikenteen fossiilisia polttoaineita.
Nivalan biokaasulaitoksesta tulee aikanaan myös maan suurin biogeenisen hiilidioksidin talteenottolaitos. Sen odotetaan poikivan biokaasulaitoksen viereen suuren vetylaitoksen. Hiilidioksidista ja vedystä voidaan jalostaa polttoaineita vaikka lentokoneisiin ja laivoihin.
Vihreään siirtymään on pesiytynyt poliittista painolastia. Se näkyy varsinkin silloin, kun väitellään, kuinka paljon julkisen rahan sekä sääntelyn tulee ohjata siirtymää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä. Nivalan biokaasulaitos tarjoaa tähän keskusteluun käytännön esimerkin, miten vihreä siirtymä muuttaa maaseudun tulevaisuuden näkymiä.
Maaseudun elinvoima Suomessa on hiipunut jo vuosikymmeniä. Kehitystä kuvaa maatilojen määrän vähentyminen 1960-luvun alkuvuosien noin 330 000 maatilasta nykyiseen noin 40 000 tilaan. Korvaavia elinkeinoja, kuten teollisuutta maaseudulle ei ole paljoakaan syntynyt.
Energiamurros saattaa tarkoittaa maaseudulle historiallista käännettä. Tilannetta voi verrata metsäteollisuuden syntyyn noin 150 vuotta sitten, jolloin metsien rahallinen arvonousu sysäsi erämaa-Suomen talouden kasvuun. Tänä päivänä sama voi tapahtua osin vihreän siirtymän ansiosta.
Nyt datakeskuksia, vetylaitoksia ja muita isoja sähkönkuluttajia halutaan ohjata pohjoiseen Suomeen lähelle sähkön tuotantoa. Maaseudulla, kuten Nivalassa myös sähkönsiirtoon tarkoitettuja kantaverkon voimalinjoja ja sähköasemia on hyvin valmiina.
Isosti vaikuttavaa energiateollisuutta pääomaköyhälle maaseudulle ei synny ilman jätti-investointeihin valmiita sijoittajia. Nivalan biokaasulaitos on yli sadan miljoonan euron hanke, jonka taustalla on uusiutuvaan energiaan sijoittava tanskalainen miljardirahasto.
Kuten Kalevan (31.8) uutisjutussa kerrotaan, norjalainen yhtiö puolestaan suunnittelee rakentavansa Haapajärvelle sadan miljoonan euron biohiilitehtaan. Tämän tehtaan tuote olisi biokaasun lailla vihreän siirtymän ytimessä, sillä biohiilellä muun muassa korvataan fossiilisia polttoaineita teräs- ja sementtiteollisuudessa.
Energian tuotantoon tai sen kulutukseen liittyvät hankkeet, kuten datakeskukset, tuulivoimapuistot tai järeät suurjännitelinjat herättävät ymmärrettävästi paikallisissa asukkaissa huolia, vaikka ne tuovat tullessaan työpaikkoja paikkakunnalle. Suomalainen kansanvaltainen poliittinen järjestelmä mahdollistaa, että hankkeiden etuja ja haittoja punnitaan avoimesti. Joka tapauksessa energiamurros tuo pohjoisen maaseudulle uutta valoa.