Aviopari Felix van Groeningenin ja Charlotte Vandermeerschin ohjaama Kahdeksan vuorta perustuu italialaisen Paolo Cognettin suomennettuun, samannimiseen romaaniin. Se pysyy uskollisena kirjalle niin juonenkulultaan kuin realistiselta tyyliltään.
Vuosikymmeniä kattava kertomus seuraa kahta ystävystä lapsuudesta keski-iän kynnykselle. Pietro (lapsena Lupo Barbiero) on kaupunkilaispoika, joka perheineen viettää kesälomansa Italian Alpeilla. Siellä hän tutustuu samanikäiseen Brunoon (lapsena Cristiano Sassella), joka elää sukuineen vuoren rinteellä 1900-luvun alkupuolta muistuttavissa olosuhteissa.
Nuorukaisena tapahtunut välirikko isän kanssa tuo Pietron (Luca Marinelli) takaisin vuorille vasta aikuisena, mutta ystävyys sijoilleen jääneen Brunon (Alessandro Borghi) kanssa viriää uudelleen. Miehet ryhtyvät rakentamaan yhteistä mökkiä Pietron kuolleen isän muistoksi.
Rakkaus korkeuksien maailmaan yhdistää heitä, mutta miehillä on keskeinen eronsa. Levottomuus ajaa Pietron säännöllisesti ympäri maailmaa, kun taas Brunon lojaalius kotiseuduilleen on järkähtämätön. Elokuvan nimi viittaa nepalilaiseen mandalaan, jossa pysyvyyttä edustavan keskusvuoren ympärillä sijaitsevat maailman valloitusta edustavat kahdeksan huippua.
Tämä jäämisen ja lähtemisen dikotomia on tarinan teema.