Eläkkeensaajien Oulun piiri vetoaa maan hallitukseen, että se säästöpäätöksiä tehdessään jättäisi eläkkeensaajien indeksit ja eläkkeiden veronkorotukset niiden ulkopuolelle.
Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen päättämään uusista, jopa miljardien eurojen säästöistä ja veronkiristyksistä. Vihreiden Atte Harjanne ilmoitti 9. maaliskuuta, että 65–74-vuotiaat eläkeläiset ovat Suomen varakkain ikäryhmä ja olisi epäreilu ajatus, että juuri eläkeläiset olisivat kategorisesti sopeutustoimien ulkopuolella.
Meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat, joita on maassamme hieman alle 500 000 henkeä. Kaikista eläkkeensaajista työeläkkeen ohella kansaneläkettä sai 29 prosenttia.
On esitetty, että eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta. Kansaneläkeindeksistä leikkaaminen kohdistuu kaikkein vähävaraisimpiin, ja heidän taloutensa ei leikkausta missään nimessä kestä. Tuossa joukossa on paljon ihmisiä, jotka oikeasti joutuvat tekemään päätöksiä ruuan- ja lääkkeidenoston välillä.
Työeläkkeiden kahta indeksiä, eli työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa leikkaamalla toimet kohdistuivat sekä eläkeläisiin että työssä käyviin. Työeläkeindeksin kautta leikkaus kohdistuisi eläkeläisiin ja eläkekertymän arvon tarkistavan palkkakertoimen kautta tuleviin eläkkeensaajiin.
Leikkaukset kohdistuisivat sattumanvaraisesti ja epäsuhtaisesti eri ikäluokkiin, ja vaikutukset olisivat suurimmat eläkeläisiin ja lähellä eläkeikää oleviin. Samalla muuttaminen heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta jopa radikaalisti.
Suomessa työeläkevarat eivät ole osa valtiontaloutta ja eläkerahoista päättävät työmarkkinaosapuolet. Indeksien leikkaukset vahvistaisivat työeläkejärjestelmän taloutta ja siten julkista taloutta kokonaisuudessaan, mutta heikentäisivät kunta- ja valtiontaloutta.
Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Ylelle tekemän arvion mukaan yhden prosentin indeksileikkaus veisi kunnilta noin 20 miljoonan euron verotuotot. Pahiten tämä iskisi kuntiin, joiden väestörakenne on ikääntynyt ”kriittisellä tavalla”. Niitä on jo 50, eli joka kuudes suomalainen kunta.
Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2021 loppua kuvaavan tilanteen mukaan, Suomessa eli köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla 248 000 eläkkeensaajaa. Lukumääräisesti mitattuna puhutaan suurimmasta ryhmästä sosioekonomisen aseman mukaan mitattuna. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta 33 000 hengellä.
Taitettu indeksi on rökittänyt eläkkeitä ja eläkkeensaajia vuosikausia. Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat edelleen huipussaan, ja moni yhden hengen kotitalous on suurissa vaikeuksissa. Sanomme ei uusille leikkauksille.
Kerttu Mömmö
puheenjohtaja, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Oulun piiri