Oulu on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, jonka yhtenä tarkoituksena on osoittaa eurooppalaisen kulttuurin moninaisuutta. Samalla on hyvä hetki kysyä, mistä kulttuuri syntyy ja miten sitä voisi parhaiten tukea aikana, jolloin taiteen tekemisen edellytyksiä uhataan eri tavoilla.
Monipuolinen kulttuuri rakentuu siitä, että eri alojen tekijöillä on mahdollisuus kokeilla, kehittyä sekä tehdä työtään pitkäjänteisesti. Tästä joukosta nousevat lopulta myös koko kansan rakastamat teokset, kirjat, laulut, elokuvat ja esitykset.
Kulttuurin arvo ei kuitenkaan koskaan ole pelkkiä myyntilukuja.
Kulttuurin tekemisen ehdot ovat muuttuneet nopeasti. Esimerkiksi fyysisten kirjojen myynti on pitkällä aikavälillä laskenut, ja äänikirjoista maksettavat korvaukset jäävät hyvin pieniksi.
Harva kirjailija elää Suomessa pelkällä kirjoittamisella. Musiikkialalla suoratoistopalvelut ovat mullistaneet ansaintalogiikan: esimerkiksi Spotify maksaa yhdestä kuuntelukerrasta vain noin 0,002 euroa.
Lisäksi tekoäly muovaa luovia aloja tavoilla, joita emme vielä edes täysin hahmota, eikä tekijänoikeuslainsäädäntö meinaa pysyä muutoksessa mukana. Myös autoritaaristen liikkeiden nousu eri puolilla Eurooppaa on vaikuttanut monien taiteilijoiden liikkumatilaan.
Suomessa kulttuurista kyllä puhutaan kauniisti, mutta samalla moni tekijä kertoo työn muuttuneen jatkuvasti epävarmemmaksi. Nykyisen hallituksen tekemät kulttuurialan leikkaukset ovat pahentaneet tilannetta entisestään.
Monessa Euroopan maassa näihin kehityskulkuihin on etsitty uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Irlannissa otettiin kokeilun jälkeen pysyvästi käyttöön taiteilijoiden perustulo.
Tanska vaatii suoratoistopalvelutoimijoiden investoivan tietyn osuuden liikevaihdostaan maan kotimaiseen tuotantoon.
Ranskassa taas valtio on asettanut musiikin suoratoistopalveluille 1,2 prosentin veron, jonka tuottoja käytetään ranskalaisen musiikkialan tukemiseen.
Yhteistä näille esimerkeille on ajatus siitä, ettei kulttuuria nähdä pelkkänä kulueränä vaan voimavarana, johon pitää panostaa julkisesti. Suomen kaltaiselle pienelle maalle tämä on erityisen tärkeää.
Kukaan muu ei huolehdi suomalaisesta kulttuurista, kielestä ja tarinoista puolestamme. Siksi tarvitsemme nyt vakavaa keskustelua siitä, miten taiteen tekemisen edellytyksiä voidaan vahvistaa.
Li Andersson, Merja Kyllönen, Jussi Saramo
vasemmiston europarlamentaarikot