Kaijonharjun suur- ja yliopistoalueella on tapahtumassa melkoinen kaavoituksen ylimitoitus niin sanotun ohjeellisen kaavarungon pohjalta, vaikka yliopistoakin ollaan siirtämässä alueelta.
Asukasluvultaan Oulun suurimman alueen keskustaan kaavoitettavien tornitalojen lisäksi on meneillään kerrostalokaavahanke yli 80 vuotta luonnontilaisena säilyneen järven rannan Nyyrikinpuiston metsään (asiakirjoissa Tapionranta?).
Kyse on pitkään säilyneestä, Urho Metsänheimon 1935 ostamasta nykyisestä rannan ikimetsästä. Kuvanveistäjä Raimo Metsänheimo muutti 1951 isänsä ostamaan, sittemmin virallisesti puistoksi kaavoitettuun metsään. Hän kirjoitti 1958 puistometsäalueesta, että kyseessä on "Maailman paras paikka" (Liitto-lehti 1965).
Taiteilija Raimo sai metsään liittyvän lempinimen "Mettä-Raikku", joka on ylistänyt moninaista ympäristöä eläimineen. Aikoinaan Suomen Kuvalehden haastattelussa hän kertoi, että ei halua myydä taiteilijalle parasta aluetta kaavoitettavaksi. Ranta-alueelle olisi arvokasta toteuttaa hienon taiteilija Metsänheimon veistospuisto.
Kaava on ristiriitainen, kun esityksessä todetaan, että "Ranta-alueella on ympäristö- ja maisema-arvoja, jotka tulee ottaa huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa, toteutuksessa ja hoitamisessa.” Toteutuvatko ympäristö- ja maisema-arvot jopa marketkaavoja suuremmalla, koko alueelle osoitetulla 27 220 kerrosalaneliömetrin rakentamismäärällä, vai enemmänkin tuottoisat maankäyttösopimukset.
Luonnonympäristön ainutlaatuisuutta, sen tärkeyttä ja hyvinvointivaikutuksia asukkaille ja eläimistölle on korostettu kaavoituksesta annetuissa yhteisöjen, kuten Kuivasjärven alueen asukas-/pienkiinteistöyhdistyksen lausunnoissa.
Asukaslausunnot on noin 20 konsulttiselvitykseen tukeutuen kirjattu ympäripyöreästi aiheettomiksi, siis jääneet ilman vaikutuksia. Monien mielestä "konsulttidemokratialla" on jo kauan yleisemminkin ollut keskeinen rooli valmisteluissa.
Asiakirjoissa sanotaan, että kaavoitustyö on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Metsänheimo kuoli 98-vuotiaana 2024, ja viime vaiheissa hakijana kuolinpesä.
Luonnontilaisen Nyyrikinpuiston kaupunkikeskusmaiseen kerrostalokaavoitukseen pettyneenä on äskeiseen väitöstutkimukseen tukeutuen todettava, että "… tiivistyvä kaupunkiympäristö lisää…" kasvavan Kaijonharjun merkittäviä "…valumariskejä", jotka jo nyt huonontavat sekä Pyykös- että Kuivasjärven tilaa.
Vastineissa asukkaille todetaan, että ”… yksi tavoitteista on säilyttää alueella mahdollisimman paljon luonnontilaista metsäaluetta”, mutta tosiasiassa vain 1/4.
Nyyrikinpuisto on luontoyhteydessä yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan ja edelleen Kuivasrannan ja -ojan luontoalueeseen merelle saakka. Puistometsä säilyttämällä Oulu saisi laajaan järvi-Oulun ympäristöön isojen kaupunkien tavoin kansallisen kaupunkipuiston.
Kalervo Ukkola
kaupunginjohtaja (arvonimi), Oulu
Eevaliina Sankilampi
puheenjohtaja, Kuivasjärven alueen asukas-/pienkiinteistöyhdistys, Oulu